Kunnanhallitus nimesi kunnan teknisen johtajan Pekka Rouhiaisen johtamaan valmistelua. Valmistelutyöhön palkataan myös ulkopuolinen projektisihteeri.

Asia viedään valmistelun jälkeen valtuustoon, joka päättää liikelaitoksen perustamisesta.

Sodankylä selvitytti konsulttiyhtiöllä eri vaihtoehtoja kunnan tukipalveluiden organisoimiseksi. Samalla valmistaudutaan  tulevaan sote-muutokseen. Tavoitteena on kilpailukyvyn ja työpaikkojen säilyminen, jos sote-alueen tukipalveluita aletaan kilpailuttaa.

Tavoittena on, että uusi organisaatio aloittaisi vuonna 2016. Sodankylän kunnahallitus käsitteli asiaa keskiviikkona.

Jääkiekkoliitto jakaa Suomi-sarjan joukkueille kaksi villi kortti -paikkaa, koska Mestiksessä ei ole tarpeeksi joukkueita. Kun KooKoo nousee liigaan, Mestikseen jää vain yhdeksän joukkuetta. Villien korttien jakaminen Mestikseen on näillä näkymin ainutkertainen tapaus.

Jääkiekkoliiton kilpailupäällikön Pirkka Antilan mukaan tärkein valintakriteeri on joukkueen riittävän vahva taloustilanne.

– Joukkueella pitää olla mahdollisuus riittävän liikevaihdon ja tuottojen tekemiseen. Emme halua ajaa yhtään seuraa utopistisilla unelmilla konkurssiin, Antila sanoo.

Antila lisää, että talouden lisäksi villin kortin saamiseen vaikuttavat myös olosuhteet ja junioritoiminta.

Antila ei halua tässä vaiheessa arvioida RoKin tai muiden yksittäisten Suomi-sarjan seurojen mahdollisuuksia päästä Mestikseen. Jääkiekkoliitto pyytää hakijoilta lisää selvityksiä lähinnä talousasioista ja päättää sarjanousijoista huhtikuun alussa.

Villien korttien lisäksi Suomi-sarjan voittajajoukkue voi hakea lisenssiä Mestikseen.

Velkajärjestely ohi

– Miksi ei? Kun tällainen mahdollisuus on liiton puolelta järjestetty, niin totta kai me sitä haemme. Se ei kuitenkaan tarkoita sitä, ettemmekö haluaisi menestyä urheilullisella puolella ja nousta sitä kautta Mestikseen, RoKin vt toimitusjohtaja Jani Mikkola sanoo

Mikkolan mukaan RoKin pitäisi kaksinkertaistaa budjettinsa, jotta se voisi pelata Mestiksessä. Se tarkoittaisi käytännössä siis noin 300 000 - 400 000 euroa rahaa per kausi.

Mikkola kuvailee jääkiekkoseuran taloustilannetta tiukaksi.

– Velkajärjestely on hoidettu reilu vuosi sitten, eli meillä ei ole enää vanhoja haamuja.

RoKin budjetti on noin 150 000 - 170 000 euroa. Tuloista noin 70 prosenttia tulee sponsoreilta ja noin 30 prosenttia lipputuloista.

Puoliammattilaiset maksavat

Jääkiekkoliiton kilpailupäällikkö Pirkka Antila ei halua antaa mitään absoluuttista rahasummaa, jolla joukkue pärjäisi Mestiksessä. Mestiksessä pelaaminen on kalliimpaa kuin Suomi-sarjassa.

– Varsinkin pelaajakulut nousevat, koska pelaajat eivät pelaa ilmaiseksi puoliammattilaissarjassa.

Antila sanoo, että RoKilla matkakulut olisivat poikkeuksellisen suuret Mestiksessä, jos joukkue sinne nousisi. Tämä johtuu siitä, että Rovaniemi sijaitsee kaukana muista Mestis-paikkakunnista.

– Maanteille ja hotelleihin saa kyllä rahaa kulumaan.

Mestis ei ole aivan vieras rovaniemeläisjoukkueelle. RoKi pelasi Mestiksessä kauden 2009-2010, mutta jäi sarjan viimeiseksi ja putosi takaisin Suomi-sarjaan.

Kirkkovaltuuston sihteeriksi valittiin hallintosihteeri Pirkko Rytilahti.

Kirkkoneuvoston varapuheenjohtajaksi valtuusto valitsi Terttu Luoma-ahon. Kirkkoneuvoston jäseniksi valittiin Leena Aspegren, Raili Kerola, Samuli Korteniemi, Raimo Miettunen, Kimmo Niukkanen, Aino Paananen, Asko Peuraniemi, Simo Rahtu ja Maisa Sarajärvi-Nuorti. Kirkkoneuvoston puheenjohtajan toimii kirkkoherra.

Rovaniemen seurakunnan toimintaa johdetaan matriisiorganisaationa, jossa on neljä toiminta-aluetta sekä neljä työalaa. Toiminta-alueita johtavat alueneuvostot ja työaloja johtokunnat.

Kirkkovaltuusto valitsi alueneuvostot ja johtokunnat keskiviikon kokouksessaani.

Lapin keskussaraalassa hoidettiin vuosina 2011-2014 yhteensä 138 kelkkaonnettomuudessa loukkaantunutta. Heistä safareilla loukkaantui 38 prosenttia, muulla vapaa-ajalla 47 prosenttia ja työ-, kilpa- tai muussa ajossa  15 prosenttia.

Sekä omatoimisessa että ohjatuilla safareilla sattuu merkittävä määrä hoitoa vaativia tapaturmia. Safarionnettomuuksien ja ulkomaalaisten osuus safareilla loukkaantuneista on kuitenkin pieni, kun otetaan huomioon, että Lapissa järjestetään tuhansia kelkkasafareita vuodessa.

Loukkaantumiset johtuvat esteeseen törmäämisestä tai kelkan kaatumisesta, tutkijat toteavat.

Yleisimmät vammat ovat ylä- ja alaraajavammat ja pään vammat. Pään vammoja vähentää kuitenkin kypärän käyttö.

Trafin ja Liikennevakuutuskeskuksen tiedonkeruu on loppusuoralla ja käytössä on alustavia tuloksia kelkkaonnettomuuksista vuosilta 2011-014.

Lapissa kuoli tieliikenneonnettomuuksissa viime vuonna yhteensä 12 henkilöä. Heistä yhdeksän oli liikkeellä henkilöautolla.

Määrä on kasvanut selvästi edellisvuodesta. Vuonna 2013 kuolleita oli seitsemän. Loukkaantuneita oli koko viime vuonna yhteensä 322, missä on kasvua edellisvuoteen 13 henkilön verran.

Koko maassa tieliikenteessä tapahtuneissa onnettomuuksissa kuoli viime vuonna yhteensä 223 henkilöä, mikä on 35 vähemmän kuin edellisvuonna.

Tutkijalautakuntien ainestoon on koottu ennakkotiedot vuoden 2014 onnettomuuksista ja vahvistetut tiedot vuodelta 2013.

Viime vuonna tapahtui seitsemän kuolemaan johtanutta kelkkaonnettomuutta, joissa menehtyi kahdeksan henkeä. Miltei kaikki menehtyneet kuolivat jäällä tapahtuneissa onnettomuuksissa, yleensä kelkan ajaessa sulaan tai jään pettäesssä alta. Vuonna 2013 kuolinonnettomuuksista vain puolet sattui jäällä.

Kehitys näyttäisi kuitenkin menevän parempaan suuntaan. Viime vuonna menehtyneitä oli kaksi vähemmän kuin edellisenä vuonna.

Alustavan tiedon mukaan ainakin kaksi turmakuskia ajoi juopuneena.

Vuonna 2013 kelkkaonnettomuuksissa menehtyi kymmenen hekeä, heistä neljällä ollut kypärää.

– Onnettomuudet olivat kuitenkin niin rajuja, ettei kypärän käyttökään olisi välttämättä pelastanut heitä. Loukkaantuneista kaksi kolmasosaa käytti kypärää. Osa kallovammoista olisi todennäköisesti jäänyt lievemmiksi, jos loukkaantuneilla olisi ollut kypärä, maastoliikenteen erikoisasiantuntija Reijo Köngäs kertoo.

Vakuutusyhtiöt korvasivat liikennevakuutuksista vuonna 2013 kaikkiaan 804 moottorikelkkaonnettomuutta.

Kaakkoisen Barentsinmeren avaaminen öljyteollisuudelle on Norjan öljyhistorian merkkipaalu, kehuu maan öljy- ja energiaministeri, edistyspuolueen Tord Lien Norjan hallituksen tiistaisessa tiedotteessa. Täysin uusia merialueita tarjotaan fossiilisten polttoaineiden etsijöille nyt Norjassa ensimmäistä kertaa kahteenkymmeneen vuoteen.

Ministeri Lien mukaan nyt julkistettu lupakierros luo ainutlaatuiset mahdollisuudet luonnonvarojen arvonmuodostukselle, kasvulle ja työllisyydelle erityisesti Pohjois-Norjassa.

Tutkimusta suunnataan Venäjän rajalle

Yhteensä uusia tutkimuslohkoja on haettavana 57. Kolme lohkoa on Norjanmerellä ja loput Barentsinmerellä. Niistä valtaosa eli 34 on aiemmin kiistellyn Norjan ja Venäjän merirajan lähellä.  Maat pääsivät vuosikymmenten väännön jälkeen sopuun merirajasta vuonna 2010.

Maiden merirajalla Barentsinmeren alla mannerjalustassa oletetaan olevan runsaita fossiilisia luonnonvaroja, vaikkei niitä ole tutkittu.  Jotkut asiantuntijat Norjassa ovat varoitelleet öljynetsinnän avaamisesta Venäjän rajalla kansainvälisen jännittyneen tilanteen vuoksi.

Mahdolliset öljykentät voivat ulottua molempien maiden alueelle merirajasta riippumatta. Norjan ja Venäjän merirajasopimuksessa on sovittu, että molempien alueelle ulottuvat esiintymät jaetaan noudattamalla Pohjanmerellä sovellettavaa mallia. 

Norjan yleisradion NRK:n Moskovan kirjeenvaihtajan Morten Jentoftin mukaan Norjan valtion öljy-yhtiö Statoil ja Venäjän valtion öljy-yhtiö Rosneftilla on aiemmin tehty sopimus alueiden tutkimisesta yhdessä.

Norjan noudattamat EU:n Venäjän vastaiset talouspakotteetakotteet vaikeuttavat myös öljyhteistyötä. NRK:n Moskovan kirjeenvaihtaja Morten Jentoft arvioi, että Venäjällä suhtautuminen voi olla kielteistä mikäli  Norja yksin ryhtyy tutkimaan alueita.  

Suru-uutinen ympäristölle

Ympäristöjärjestöt  kuten norjalainen Bellona ja kansainväliset WWF ja Greenpeace ovat vastustaneen öljynetsintää ja sen laajentamista arktisilla vesialueilla. Norjan ympäristöpuolueen Miljøpartiet de Grønnen edustaja Rasmus Hansson sanoi NRK:n haastattelussa tiistaita ilmaston ja ympäristöpolitiikan surupäiväksi.

Aivan erityisesti ympäristöliike arvostelee tutkimuslupien tarjontaa kahdeksalle lohkolle 74. leveyspiirin pohjoispuolella. Norjan hallituksen mukaan lohkot ovat osaksi vuotta jäätyvän merialueen eteläpuolella jossa öljyesiintymien tutkiminen on turvallista.  

Turvaa öljyalan tulevaisuuden

Norjan hallituksen mukaan uusien tutkimusalueiden tarjoaminen on tärkeää tulevaisuuden kannalta erityisesti öljyteollisuuden nykyisen haasteellisen tilanteen aikana.

Barentsinmeren uusia öljynetsintälupia voi hakea kuluvan vuoden 2015 joulukuun 2. päivään Norjan aikaan kello 12 mennessä.

Jutun lähteinä on käytetty Norjan hallituksen tiedotetta 20,.1.2015 sekä NRK:n ja BarentsObserverin uutisartikkeleita aiheesta.

Aiemmin Tunturirallina tunnettu Arctic Lapland Rally täyttää viikonloppuna 50 vuotta, moottorikelkkamestari Janne Tapio tammikuun lopussa 40.

– Kun tuo oma 40-vuotistaiteilijajuhla sattuu rallin kanssa melkein samaan aikaan, niin ajattelin yhistää nämä kaksi asiaa omalla laillani, Janne sanoo.

Rovaniemeläispoikana Janne on seurannut rallia koko ikänsä. Hän arvostaa rallia suuresti ja nostaa kypärää kilpailuorganisaatiolle.

– Kakarasta asti sitä on katottu penkalta. Se on ollu hieno tapahtuma aina ja huikea saavutus ralliporukalta, että ovat 50 kertaa saaneet rallin pystyyn. Tämä on yksi suurimmista talviurheilutapahtumista ja se tuo paikkakunnalle rahaa, säpinää ja kansainvälisyyttä. Parhaimmillaan ralliviikonloppu esittelee ihmisille Lapin eksotiikkaa ja kaikkia hienoja juttuja, mitä täällä on talvisin nähtävissä ja koettavissa. Ralli on tärkeä ikkuna maailmalle, Janne uskoo.

Jannen lapsuudesta asti tutut kaverit ovat jo vuosia houkutelleet Jannea kisaan ja saivat nyt tahtonsa läpi. Ville Ruokanen ja Kim Niemelä ovat jo ennestään kovia rallimiehiä ja Kim monet monituiset rallit kolunneena istahtaakin viikonloppuna Jannen viereen kartturin paikalle.

Haasteena etuveto

Janne Tapio ja Kim Niemelä starttaavat kisaan numerolla 141, allaan noin kymmenvuotias Ford Fiesta.

– Se on ihan perusralliauto, etuvetonen ja kakslitranen.

Juuri auton etuvetoisuus on pistänyt Jannen ajattelutapaa uusiksi. Penkka on parilla harjoitusajolla hieman pölissytkin.

– Ralliauton etuvetosuus on päinvastainen toiminto kuin kelkassa, joka on enempi takavetosen tyyppinen laite. Autoa ajetaan eri taktiikalla, eri tyylillä. Omasta mielestäni oon kyllä sen omaksunu ihan kohtuuella. Asetinkin ittelleni sellasen ehdon ralliin osallistumisesta, että ensimmäisellä kokeilukerralla pitää etuvetoisuudesta huolimatta ymmärtää, mitä se auto tekee. Ja että jos tekee virheitä, niin pitää ymmärtää, miksi se virhe tuli. Ellei näin olisi käyny, olis ollu vaikea tsempata itteään kilpailuun, Janne kertoo.

Nuotitonta luomuajoa

Janne Tapio ajaa rallinoviisina B-juniorisarjassa, joten kartturin nuotiinlukua ei tarvitse ymmärtää.

– B-junnuissa ajetaan niin sanotusti luomuna eli sen mukaan, mitä tiestä nähhään. Nuotteja ei käytetä ollenkaan. Mutta kartturia tarvitaan, että yleensä osaan ajaa sinne, mistä EK on lähössä. Tuollahan ajetaan vajaat tuhannen kilsaa pitkin mettiä ja mantuja.

Kartturina toimivan lapsuudenystävän Kim Niemelän mukana olo on myös iso henkinen apu, koska kaverukset tuntevat toisensa perin pohjin.

Moottorikelkkailun tuplamaailmanmestari ei aseta itselleen suuria tavoitteita ensimmäisessä rallikisassaan.

– Eihän tämmösellä kokemuksella voi asettaa muuta tavotetta, kun että pääsis maaliin. Se viiminen EK on 50 kilsaa pitkä, niin olishan se huikee kokemus päästä se ajamaan. Mutta kun mulla on aika vahva kilpailutausta ja oon kilpailuhenkinen tyyppi, niin en minä sinne voi lähteä vain pöristelmään. Sen mukaan tulen ajamaan, mihin tunnen pystyväni, Janne Tapio kiteyttää.

Tunturiralliin on aina runsaasti halukkaita nolla-autokunnaksi. 50-vuotisjuhlarallissa vapautui yksi paikka ja sen saivat Ilkka Suhonen ja Jouni Lappalainen. Miehet ajavat ja kartturoivat kisan puoliksi. Ilkalla on selkeä arvaus miksi juuri he saivat tuon kunniatehtävän.

– Suopunkiralli on vähän niin kuin "pikku-tunturi" ja mie olen ollut siellä vuosikausia järjestelykuvioissa ja nolla-autossa. Tämä on ollu tavoitteena jo pitkään ja nyt kävi hyvä tuuri kun päästiin juuri juhlaralliin.

Samat vaatimukset kuin kilpailijoillakin

Miehet valmistautuvat noin 800 kilometrin ralliin kuin kuka tahansa kilvanajaja.

– Me nuotitetaan kaikki pikataipaleet ja meillä on samat turvavaatimukset kuin kelloa vastaan ajajillakin. Palamaton alusasu, ajopuku,  kypärä - kaikki on kuin kilpailijoilla, kaksikko kertoo.

– Nolla-autot varmistavat, että pikataipaleiden ajanotto pelaa ja kaikki turvallisuusasiat ovat kunnossa myös ajajien kannalta. Me ollaan ajajien ja järjestäjien välinen linkki, Ilkka Suhonen kertoo.

Penkkojen välissä on pysyttävä

Viiden minuutin välein starttaavia nolla-autoja on kolme ja kaikkien on syytä pysyä "rännissä" maaliin asti.

– Jos ajaa pihalle tai muuten mokaa homman, niin seurauksena on vuoden mittainen toimitsijakielto. Ei siis kestä ajella ihan limiitillä - korkeintaan 80%:n vauhdilla paanaa painetaan. Ja perille tullaan varmasti, kaksikko lupaa.

Arktinen ralli vaatii arktiset varusteetkin.

– Ei me aivan tulentekovälineitä matkaan oteta, mutta turkishaalarit on mukana kummallekin, kertovat puolipukeiset miehet kylmissään kun nettikuvaa otetaan.

Karaistavat ilmeisesti itseään viikonlopun pakkaskisaan?

Esko-Juhani Tennilä sanoi tiistaina Ylen ykkösaamun pakinassaan, että kaikki Lapin kansanedustajat laskelmoivat, kun eivät kannata ILO-sopimuksen ratifiointia. Äänestäjissä saamelaisten osuus on pieni.

Autto ja Lohi ihmettelevät, miksi Tennilä kyseenalaistaa kansanedustajien motiiveja Lapille tärkeän asian osalta. He pitävät arvokkaana sitä, että Lapin kansaedustajilla on yhteinen kanta asiaan.

ILO-sopimuksen ratifioinnin ja siihen läheisesti liittyvän saamelaiskäräjälain uudistuksesta käytävään keskusteluun tarvittaisiin Autton ja Lohen mukaan syyttelyn ja vastakkainasettelun sijaan esityksiä kestäviksi ratkaisumalleiksi.

Ratifioinnissa on edelleen olemassa avoimia kysymyksiä, joihin täytyy löytyä aukottomat vastaukset, ennen kuin ratifiointia voidaan edistää, Autto ja Lohi kirjoittavat yhteisessä tiedotteessaan.

Pera Hussin mukaan Lappilaiseen ei ole tulossa heti mitään suuria muutoksia, mutta toimitustyötä painotetaan lisää nettisivuille ja sosiaaliseen mediaan.

Myös Rovaniemen ulkopuolelta tehdään aiempaa enemmän juttuja. Työntekijöitä lehdessä on viisi.

Omistajista Hussi aikoo myös osallistua toimitustyöhön kuvaajana ja mahdollisesti kolumnistina.

Lappilainen ilmestyy kymmenessä Lapin kunnassa. Kerran kuussa lehdellä on laajempi jakelu koko Lapin alueelle.

Pera Hussi kertoo halunneensa mukaan ympärivuotiseen mediatyöhön. Kelkkalehden ilmestyminen painottuu talvikausiin.

Etelästä kotosin olevan miehen toi Lappiin lumilautailu ja jäämään sai lappilainen nainen.

Hussi pitää tärkeänä korostaa sitä, että Lappilainen on lappilainen lehti. Tekijät ovat lappilaisia ja asuvat Lapissa, Kemijärvellä, Ivalossa, Kittilässä ja Rovaniemellä.

Kuhmon Vuosangassa tehdään tammikuun pakkasilla työtä moneen suuntaan. Maanpuolustuskorkeakoulun kadetit harjoittelevat kylmissä oloissa toimimista kahden viikon ajan. Tarkoituksena on, että tulevat sotilasjohtajat osaavat paitsi tulla itse toimeen pakkasessa, myös opettaa koulutettavilleen toimeentuloa.

Neljä vuotta tehdyn tutkimustyön pohja on historiassa.

– Kun miehet lähtivät talvisotaan, oli kylmä, mutta silloin osattiin olla kylmässä. Kengät, vaatteet ja käsineet eivät ehkä näyttäneet kummoisiltakaan, mutta ne oli koettu hyviksi savotoissa ja muissa maaseudun töissä, kertoo professori Aki-Mauri Huhtinen Maanpuolustuskorkeakoulun johtamis- ja sotilaspedagogiikan laitokselta.

– Tällä hetkellä eletään enemmänkin toimistokulttuurissa, eikä kaikilla ole välttämättä aavistustakaan siitä, millaista on olla pidempään jään ja lumen keskellä.

Upseerin uralle opiskelevat kadetit ovat kautta linjan jo jossain vaiheessa kylmässä olleet, mutta Vuosangassa he joutuvat kahden viikon aikana olemaan pakkasessa koko ajan. Siellä odotetaan, liikutaan, ammutaan, syödään ja juodaan. Yöt nukutaan teltassa.

– Silloin opitaan huomioimaan ja ennakoimaan kylmyyttä. Aseiden käsittely ja huolto on erilaista kylmässä kuin kesähelteillä. Opitaan juomisen, syömisen ja levon merkitys. Jos esimerkiksi ei juo riittävästi, syöminenkään ei enää hetken päästä auta. Lepo ja pimeys on tällä hetkellä erityisesti tutkittavana. Tarkoitus on selvittää, miten vireystila pystytään pitämään pitkään hyvänä, pohtii Huhtinen.

Eräoppaat odottavat innolla tietoa

Kylmätutkimusta on tehty Puolustusvoimissa neljän vuoden ajan tiiviisti yhteistyössä erityisesti Lapin yliopiston kanssa. Tutkittavaa on vielä paljon. Varusteet vaativat omanlaistaan tietoa, mutta ihmisestäkin halutaan vielä tietää paljon enemmän.

– Millaista ja miten kovaa liikettä sotilas kestää pitkäjaksoisesti, ja mitkä asiat saavat toimintakyvyn pysymään yllä? Tällä hetkellä haetaan erityisesti tietoa levon ja pimeyden vaikutuksista, sanoo professori Aki-Mauri Huhtinen.

Tässä armeija ja kaupallisuus kohtaavat.

– Elämysteollisuuden näkökulmasta yhä useampi Suomeen ja Lappiin tuleva turisti haluaa nukkua erityisessä paikassa – esimerkiksi luonnossa lumi-iglussa, lumikammissa tai teltassa, ja  saa siitä erityisen elämyksen. Lapin yliopistossa on menossa tutkimus, jossa tutkitaan unta ja nukkumista eri yhteyksissä. Yksi tutkimuskohde on armeija, sanoo professori Anu Valtonen Lapin yliopistosta.

Kylmyys hiipii yllättäen

Kylmä vaatii huomionsa, sanoo tuusulalainen kadetti Eemeli Ekblad. Hänelle kylmyys ei ole outoa, se tuli tutuksi jo partiossa.

– Pakkasessa vaatetta on paljon, ja kaikki normaalitkin tehtävät ovat hankalampia kuin lämpimässä. Esimerkiksi sormista pidetään huolta tutuin keinoin, metallia ei saa käsitellä paljain käsin ja paikat pidetään lämpiminä muunmuassa heiluttemalla käsiä aina kun se on mahdollista. Samat keinot pätevät armeijan ulkopuolellakin.

Rovaniemeltä olevalle kadetti Erno Snellmanille kylmyys on tuttu elementti. Hän muistuttaa, että kylmyys hiipii yllättäen.

– On vain opittava seuraamaan kylmyyttä, omaa mutta ennen kaikkea kaverin oloa. Vaikka juuri nyt on hyvä olo, pitäisi oppia ennakoimaan, että minuutin päästä kylmyys on jo hiipinyt luihin ja ytimiin. Kyllä tässä on saanut seurata etelän miesten värjöttelyä. Minä kyllä tykkään kylmästä enemmän kuin kuumasta. Kuumalle ei oikein voi mitään, kylmyyteen voi vaikuttaa omalla liikkeellä.

Nelihenkinen omakotitalossa asuva rovaniemeläisperhe, joka kuluttaa 180 kuutiota eli 180 000 litraa vettä vuodessa maksaa vesimaksuja 1166 euroa vuodessa. Sallassa kerrostalossa asuva nelihenkinen perhe, joka kuluttaa vettä yhtä paljon, maksaa vedestä 588 euroa vuodessa. Ero on siis 578 euroa vuodessa eli melkein viisikymppiä kuukaudessa.

Hinnat ovat Vesilaitosyhdistyksen kokoamia vertailuhintoja ja ne ovat viime vuodelta.

Rovaniemellä kovaa hintaa on perusteltu etupäässä sillä, että laajalla kaupungilla on iso vesijohtoverkosto. Rovaniemen vesilaitos eli Napapiirin Vesi maksaa omistajansa kaupungin kassaan vuosittain noin 2,7 miljoonaa euroa tuloja. Vesilaitoksen vt. toimitusjohtaja Martti Anttila kiistää, että tuloutus vaikuttaisi merkittävästi veden hintaan. Toisaalta esimerkiksi Sallassa virtaa Lapin halvin vesi, eikä Sallan Aluelämpö Oy tulouta senttiäkään rahaa kunnalle.

Fuusio lieventää hinnannousua

Miten käy rovaniemeläisten veden hinnan, kun vesilaitoksesta tulee Rovaniemen Energia Oy:n tytäryhtiö?

– Jos siitä lähdetään, että korjausvelkaa pienennetään merkittävästi, se asettaa selkeästi paineita veden hinnan korotuksille. Investointitarve on tällä hetkellä noin kuusi miljoonaa euroa vuodessa ja se pitäisi nostaa kymmeneen miljoonaan euroon. Pöyryn selvityksessä ja omissakin selvityksessä käy ilmi, että veden hinnan nousua tulee olemaan ja fuusiolla pyritään lieventämään sitä, Anttila sanoo.

Eli vesilaitoksen yhdistäminen energiayhtiöön ei takaa sitä, etteikö rovaniemeläisten vedenhinta kallistuisi. Rovaniemen vesilaitos yhdistetään energiayhtiöön viimeistään ensi vuoden alussa.

Harvinaista kyllä, kuluvalle vuodelle Rovaniemen veden hintaa ei korotettu. Edellisen kerran hinta nousi viime vuoden alussa.

Rovaniemeläisten jälkeen Lapin isoimpia vesilaskuja maksetaan Enontekiöllä ja Kemissä, joissa vesi maksaa vain muutaman kympin vähemmän vuodessa kuin Rovaniemellä.

Enontekiön kunnanjohtajalla Mikko Kärnällä on yksinkertainen selitys Enontekiön koviin hintoihin.

– Meillä on paljon verkostoa ja vähän liittyjiä. Yhtiön on myös varauduttava tuleviin korvausinvestointeihin.

Enontekiön Vesihuolto Oy ei myöskään tulouta rahaa kunnan kassaan.

Pellossa hinta pomppasi 20 prosenttia

Sallassa veden halpuutta selitetään sillä, että kunnan vesi- ja viemäriverkosto on hyvässä kunnossa. Sallassa vesilaitos on jo aiemmin yhdistetty lämpöyhtiön kanssa. Sallan vesitaksoja korotettiin kuluvan vuoden alussa 2,5 prosenttia.

Sallan jälleen Lapin halvinta vettä tarjoaa Pellon Vesihuolto-osuuskunta. Pellon keskustassa ja sen lähialueilla toimiva vesi-osuuskunta on korottanut hintoja tälle vuodelle huimat noin 20 prosenttia. Pellon Vesihuolto-osuuskunnan toimitusjohtaja Taisto Ylisaukko-oja myöntää, että osuuskunta on perinyt liian pieniä maksuja.

– Meille on tulossa lähivuosina iso investointi, uusi jätevedenpuhdistamo. Poistamme myös sakokaivoja, Ylisaukko-oja sanoo.

Ylisaukko-ojan mukaan pellolaisten vesimaksuissa on lähivuosinakin nousupaineita, mutta kuluvaa vuotta maltillisempia.

Nelihenkisen lappilaisperheen veden hintoja:

(Hinnat on laskettu Vesilaitosyhdistyksen vertailuhinnalla ja 180 kuution vuosikulutuksella)

Vesilaitos                                OK-talo €/ vuosi     Krs-talo €/ vuosi

Arpelan vesiosuuskunta                        954

Enontekiön Vesihuolto Oy                   1143                         1031,40

Kemin Vesi Oy                                    1123,20                       889,20

Keminmaan Vesi Oy                             829,80                       691,20

Kittilän Vesihuolto-osuuskunta              730,80                       718,20

Levin Vesihuolto Oy                            1062                               -

Napapiirin Vesi liikelaitos                       1166,40                       966,60

Pellon Vesihuolto-osuuskunta               675                            604,80

Pyhä-Luoston Vesi Oy                          972                               -

Ranuan Vesihuolto Oy                          822,60                       741,60

Sallan Aluelämpö Oy                             673,20                       588,60

Tervolan Vesi Oy                                  786,60                       684

Ylitornion kunnan vesi-

ja viemärilaitos                                     795,60                       ? (vertailuaineistossa oli virhe)

Vesihuoltolaitoksilla on hyvin erilaisia taksoja, joten Vesilaitosyhdistys on on ottanut käyttöön käsitteen "vertailuhinta". Vertailuhinta on laskettu lisäämällä käyttömaksuun (€/m) veden kulutuksesta kiinteät maksut (perus- ja mittarimaksut), jotka on jaettu esimerkkikiinteistön veden kulutuksella. Liittymismaksusta on vuosikustannuksena otettu huomioon 3 prosenttia liittymismaksusta, joka vastaa pitkän aikavälin reaalikorkoa liittymismaksuun sijoitetulle pääomalle.

Liittymismaksun vuosikustannus on jaettu esimerkkikiinteistön veden kulutuksella ja lisätty vertailuhintaan. Näin laskettu vertailuhinta vastaa kohtuullisella tarkkuudella kuluttajalle veden käytöstä aiheutuvia kustannuksia vesikuutiometrille laskettuna. Esimerkkikiinteistöinä on pidetty kolmen hengen asuttamaa tavanomaista omakotitaloa (180 kuutiota per vuosi) ja toisaalta 75 asukkaan 30 huoneiston kerrostaloa (5.000 kuutiota per vuosi).

Keski-Suomen Lievestuoreelta kotoisin oleva Elina Katajamäki aloitti vastikään työt Lapin poliisilaitoksen viestintäpäällikkönä.

Ennen Lappiin muuttoaan Katajamäki on työskennellyt muun muassa tiedotusupseerina Afganistanissa, rikostutkijana Itä-Uudellamaalla ja viimeksi ylitarkastajana sisäisen turvallisuuden sihteeristössä sisäministeriössä.

Poliisi-tv:stä tositoimiin

Poliisiuralle Katajamäki päätyi työskenneltyään Poliisi-tv:ssä.

– Tulin kateelliseksi poliisityöstä ja rupesin katselemaan, että voisinko minä tehdä tuota. Ja kun huomasin, että voisin tehdä tuota ja voisin päästä kouluun, niin päätin hakeutua poliisiuralle.

Poliisin työssä Katajamäkeä veti puoleensa kokemus työn merkityksellisyydestä.

Televisiotyön ja poliisikoulun väliin mahtui kuitenkin vielä ulkomaankomennus sotilaallisen kriisinhallinnan tehtävissä Afganistanissa. Siellä Katajamäki työskenteli reilun vuoden kriisinhallintajoukon tiedotusupseerina.

Katajamäki muistaa yhä ristiriitaisen olotilan ajalta, kun palasi Afganistanista Suomeen ja laskeutui Pirkkalan lentokentälle.

– Iltapäivälehdissä oli lööpit Kuorosodasta, kuinka Kuorosodan äänestys ei ollut onnistunut, että onko nyt väärä kuoro voittanut. Itsellä kupli sellainen ärsytys, että Kuorosota!? Tuolla on oikeitakin sotia!

Kokemukset Afganistanin kriisialueelta saivat länsimaiset murheet tuntumaan vierailta.

– Se kesti jonkin aikaa. Varmaan pitkään sen kotiutumisen jälkeenkin. Asioiden mittakaava omassa elämässäkin kirkastui mainiosti kyllä sillä reissulla, Katajamäki toteaa.

Vuorossa vuosi pohjoisessa

Tammikuun alulla alkanut viestintäpäällikön pesti Rovaniemellä kestää tämän vuoden loppuun saakka.

– Olen todella tyytyväinen, että tartuin tähän haasteeseen, Katajamäki sanoo.

Viimeksi sisäministeriön ylitarkastajana työskennellyt Katajamäki kohtasi monenlaisia reaktioita kertoessaan aikeistaan muuttaa Rovaniemelle.

– Täytyy sanoa, että silmät pyörivät osalla ihmisistä. Mutta osalla huomasin pientä positiivista kateutta, sanottiin, että itsekin on aina haaveillut, että voisi asua pohjoisessa.

Tomer Chencinski on 30-vuotias, 190-senttinen maalivahti, joka tuli Rovaniemelle Israelista Hapoel Nir Ramat HaSharon -joukkueesta. Kanadan maajoukkueessa pelannut mies on syntyisin Israelista ja pelannut aiemmin myös Ruotsissa ja Suomessa, Vaasan Palloseurassa.

- Kuulin Vaasan aikaiselta joukkuekaveriltani Borikselta (Kokko) paljon hyvää Rovaniemestä ja RoPS:sta, joten minun oli helppo tehdä päätös tulla tänne pelaamaan. Tärkeää oli myös se, että joukkueella on erittäin hyvä valmentaja, sillä haluan omalla panoksellani auttaa joukkuettani menestymään ja haluan myös osoittaa olevani tarpeeksi hyvä Kanadan maajoukkueeseen jatkossakin, Chencinski kertoo RoPS:n tiedotteessa.

Mies on jalkapalloilijan uransa ohessa suorittanut kaupallisen alan tutkinnon yliopistossa.

Kuullut joukkueesta positiivista

Gambialainen 28-vuotias ja 187-senttinen toppari Abdou Jammeh on pelannut muun muassa Venäjän ja Belgian liigoissa sekä 30 maaottelua Gambian maajoukkueessa. Hän jatkaa maajoukkueessa edelleen. Rovaniemelle Jammeh tuli Kuwaitista.

- En ole nähnyt suomalaisen joukkueen peliä, mutta Suomessa pelanneiden ystävieni kertoman perusteella odotan täällä fyysistä jalkapalloa. Itse pidän kyllä pallollisesta pelaamisesta enemmän. Mitä olen kuullut RoPS:sta seurana ja joukkueena, se kaikki on ollut positiivista. Odotan kaudelta paljon ja haluan auttaa joukkuetta menestymään, Jammeh sanoo joukkueen tiedotteessa.

Lisäksi joukkue testaa 21-vuotiasta nigerialaista hyökkääjää Adeniyi Ibiyomia. Hän on 189-senttinen hyökkääjä, joka on ehtinyt pelata jo muun muassa Senegalissa ja kahdessa Togon pääsarjajoukkueessa. Nuori mies toivoo sopimuksen syntyvän.

- Olen hyvin vahva ja nopea ja pääpelissä hyvä. Minulla on hyvä laukaus ja olen joukkuepelaaja, Ibiyomi kuvailee tiedotteessa.

Erittäin hyvä ensivaikutelma

RoPS-valmentaja Juha Malinen on tyytyväinen sopimuksiin, sillä näihin pelipaikkoihin on haettu pelaajia jo puolisen vuotta.

- Ensivaikutelma yhden treenin perusteella on kaikista kolmesta pelaajasta erittäin hyvä. Tomer oli hyvin pidetty persoona jo Vaasassa ollessaan. Hän on pelaajapersoonana äänekäs johtajatyyppi, joka on harjoittelunarkomaani. Vaikka meillä oli viime kesänä hyvä maalivahti, uskon Tomerin tuovan joukkueeseen vielä uusia ulottuvuuksia. Abdou Jammeh taas huokuu rauhallisuutta ja kokemusta maailmaa nähneenä pelaajana. Hän on osoittanut tasonsa Gambian maajoukkueen vakiopelaajana. Hän on myös kaveri, joka tuo lisää kaivattua johtajuutta alakertaamme, Malinen sanoo tiedotteessa.

Yhden treenin perusteella hän olisi valmis ottamaan myös kärkimies Adeniyi Ibiyomin joukkueeseensa.

- Hänellä on hyvä liike ja hän on aktiivinen kaveri. Hän edustaa juuri sitä peliajattelua, mitä hyökkäyksen kärkeen haluammekin, Malinen kehuu.

Metsähallitus ei myönnä Geologian tutkimuskeskus GTK:lle lupaa uusiin porauksiin Enontekiön Käsivarressa.

GTK oli hakenut lupaa porata 17 syväkairausreikää Tarvantovaaran erämaa-alueen pohjoisosassa aikavälillä 10.1.2015—1.5.2015. Lisäksi tutkimuskeskus oli hakenut maastoliikennelupaa viidelle moottorikelkalle.

Metsähallitus ei kuitenkaan myönnä lupaa, sillä tutkimuskeskuksen toimet viittaavat sen mukaan malminetsintään.

– Ottaen huomioon GTK:n alueella viime vuosina tekemät kallioperätutkimukset, voidaan sen tutkimussuunnitelma tulkita malminetsinnäksi, Metsähallitus lausuu päätöksessään.

"Aiheuttaa todennäköisesti haittaa poronhoidolle"

Viimeisen neljän vuoden aikana Geologian tutkimuskeskus on porannut yhteensä 35 syväkairausreikää noin 20 kilometrin säteellä hakemusalueelta. Kaikki kairausreiät ovat sijainneet Käsivarren paliskunnan alueella.

Metsähallitus huomauttaa, että sekä Käsivarren paliskunta että saamelaiskäräjät ovat lausunnoissaan ja eri neuvotteluissa toistuvasti todenneet, että GTK:n toiminnasta on aiheutunut huomattavaa haittaa poronhoidolle.

– Aikaisempina vuosina samalla alueella tehtyjen syväkairausten kanssa kokonaisuutena arvioiden voidaan perustellusti olettaa, että hakemuksen mukainen toiminta voi aiheuttaa haittaa poronhoidolle.

– Koska yhden syväkairausreiän poraaminen kestää noin viikon, tarkoittaisi tutkimussuunnitelman toteuttaminen lähes koko talven kestävää yhtäjaksoista maastoliikennettä ja työskentelyä raskain työkonein ja tela-ajoneuvoin Käsivarren paliskunnan talvilaidunalueilla, huomauttaa Metsähallitus.

"Tarvitaan kaivoslain mukainen malminetsintälupa"

GTK on hakenut lupaa samantyyppisiin töihin myös kyseisen alueen läheisyyteen Lätäsenon–Hietajoen soidensuojelualueelle. Lupaa on haettu Ympäristöministeriöltä tutkimuslupana ja Tukesilta malminetsintälupana.

Metsähallitus korostaa, että GTK:n hakemuksen mukaiseen toimintaan tarvitaan kaivoslain mukainen malminetsintälupa kaivosviranomaiselta eli Turvallisuus- ja kemikaalivirasto Tukesilta.

Lapin ELY-keskus on samaa mieltä Metsähallituksen kanssa.

– GTK:n tutkimukset vastaavat menetelmiltään ja vaikutuksiltaan täysin malminetsintää, minkä vuoksi myös perustutkimukselta tulisi edellyttää kaivoslain mukaista malminetsintälupaa, toteaa ELY-keskus suunnitelman Natura-tarvearviota koskevassa lausunnossaan.

– Kun rallin hurmaa pääsee kokemaan, sitä ei enää liikenteessä tarvita, sanoo toimitusjohtaja Jani Backman kansallisesta autourheiluliitto AKK-Motorsportista.

Liitto kampanjoi valtakunnallisesti "Turvassa tiellä" -otsikolla. Turvallisuutta halutaan myös korostaa kaiken sen vauhdin hurman keskellä, jota Arctic Lapland Rally edustaa.

– Kerromme koululaisille, missä voi ajaa kovaa. Ja mitä siitä saa, saa ajotaitoja. Ja että tämä on eri asia kuin lähdetään liikenteeseen.

AKK:n kampanjan vuoksi Rovaniemen Sampokeskukseen raahattiin rallin aloituspäivänä torstaina rallisimulaattori. Valistusta siis tehtiin kuvitteellisessa vauhdin hurmassa ja nimekkäillä testaajilla. Ralliautoilija Marcus Grönholm haastoi simulaattoriajossa poikansa Niclaksen.

Ja onlihan paikalla Suomen nopeimpana naisenakin tunnettu kaunotar Laura Suvanto, joka on otti yleisöhaasteita vastaan.

"Mopoautot ovat mopoja"

SM-tason rallilupaus Laura Suvanto sanoo kokeneensa kolhuja jo radalla, eikä halua niitä enää liikenteessä. Hänellä on sanansa sanottavana teinien suosimista mopoautoista.

– Mopoautolla pitää ajaa kuin mopolla, pientareen puolella. Usein tullaan taas niihin asenteisiin. Kun viisitoistavuotias saa mopoauton, niin ajetaan niinkuin autolla ja vahingot voivat olla aika suuria. Siinä ei kuitenkaan muovi suojaa ympärillä.

Torstaisessa Sampokeskuksen tapahtumassa rovaniemeläisväriä edustivat muun muassa joulupukki ja kaupungin oma moottoriurheilutähti Jukka Honkavuori. Honkavuoren haastajana oli promoottori Sime Yliaska.

Tiukkoja kaksinkamppailuja siis. Turvallisesti simulaattorissa.

Nopeimman ajan päivässä kellotti rallicross-kuski Toomas Heikkinen ajalla 1.20,6. Toiseksi nopein oli niin ikään rallicross-ajaja Joni Wiman ajalla 1.22,03. Nopeimman ajan amatöörihaastajana ajoi rovaniemeläinen lukiolainen Toni Perälä ajalla 1.22,07. Hän sai palkinnoksi Arctic Lapland Rally -paketin.

Saamelainen elokuva on valittu pääteemaksi maailman suurimmille alkuperäiskansojen elokuva- ja mediataiteiden festivaaleille Torontoon.

Kyseessä on lokakuussa 16. kerran järjestettävä ImagineNATIVE-festivaali.

Skábmagovat-avajaisyleisö kuuli uutisen ensimmäisenä

Inarissa alkoi torstaina alkuperäiskansojen filmifestivaali Skábmagovat eli Kaamoksen kuvia.

Skábmagovat-festivaalin taiteellinen johtaja Jorma Lehtola sai kunnian julkistaa ImagineNATIVE-uutisen Skábmagovat-avajaisyleisölle lumiteatterissa Inarissa torstai-iltana.

Skábmagovat on jo vuosien ajan tehnyt yhteistyötä ImagineNATIVE-festivaalin kanssa.

– ImagineNATIVE-festivaalin toiminnanjohtaja Jason Ryle olisi halunnut itse tulla taas Inariin ja kertoa uutisen, mutta tällä kertaa hän ei päässyt mukaan. Ryle halusi, että tieto ensi syksyn saameteemasta kuullaan ensimmäisenä täällä Inarissa, jossa se ihmisiä koskettaa, Lehtola kertoo.

Lehtola kuratoi saamelaista elokuvaa esittelevän ohjelmiston

Jorma Lehtola on kutsuttu kuratoimaan Torontolle ohjelmistoa, joka valottaa saamelaisen elokuvan kehitystä kuluneen 30 vuoden aikana. ImagineNative-festivaali pidetään 14.-18.10.2015.

– Toronto on erinomainen mahdollisuus näyttää saamelaista elokuvaa maailmalle. Pääsemme vähän esittelemään sitä tietotaitoa, mitä tässä matkan varrella on kertynyt ja koska se ei ole ainoastaan elokuvafestivaali, niin siellä on myöskin mahdollista esitellä esimerkiksi saamelaisten radiotoimintaa, erilaista saamelaista monitaiteen osaamista ja mediataidetta.

– Nyt vaan ideariihet pystyyn, että mitä kaikkea Torontoon voidaan viedä ja millä lailla saamelainen kulttuuri saadaan muutenkin näkymiin Torontossa ensi syksynä, Lehtola kannustaa.

Myös Sundance kutsuu

Saamelaiselle elokuvalle viime kuukaudet ovat tuoneet muutakin iloa.

Amanda Kernellin lyhytelokuva Stoerre vaerie (Suuri vuori) on ensimmäisenä saamelaisena elokuvana valittu arvostetun Sundance-festivaalin kilpasarjaan.

Festivaali käynnistyi torstaina Yhdysvaltain Utahissa.

Lisäksi kolme nuorta saamelaisohjaajaa oli ehdokkaina Vuoden tulokkaaksi hiljan päättyneillä Tromssan kansainvälisillä elokuvafestivaaleilla. Marja Bål Nangon, Elle Marja Eiran ja Elle Sofe Henriksenin lyhytfilmit nähdään viikonlopun aikana Skábmagovat-festivaalilla.

Henriksenin elokuvassa Sámi boja pääosaa esittää Suomen Big Brother -voittaja Andte Gaup-Juuso.

Lisää kuvia Skábmagovat-festivaalin avajaisista Yle Sápmin Facebook-sivuilla.

Rovaniemen tapahtuma on osa maailmanlaajuista Game Jam –tapahtumaa. Suomessa Game Jam järjestetään 14 muullakin paikkakunnalla pitkin koko maata. Tapahtuman aikana osanottajat tekevät pelejä kaksi vuorokautta putkeen useammassa ryhmässä. Pelien tyyliä ohjaa maailmanlaajuinen salainen teema, joka paljastuu vasta lähtöhetkellä.

– Meillä on tarkoituksena kerätä yhteen pelinkehittäjiä ja alasta kiinnostuneita, kertoo tapahtuman koordinaattori Petri Hannula.

– Osanottajat ovat yrittäjiä, taitelijoita, opiskelijoita ja muuten vain uteliaita.

Aikaisempina vuosina osanottajia on ollut 20-30 ja samaa määrää osallistujia odotetaan nytkin. Tapahtuma pidetään Lapin ammattikorkeakoulun tiloissa, joka myös tarjoaa laitteita niille jotka eivät ota omaa konetta mukaan.

Rovaniemen pieni peliala

– Lähinnä täällä on yhden, kahden hengen tiimejä, jotka tekevät peleihin liittyviä asioita, Hannula kertoo.

Yksi tapahtuman tulevaisuuden tavoitteista onkin saada Rovaniemelle start up –yrityksiä ja vakavaa peliteollisuutta.

– Todennäköisyyksiä en osaa sanoa, mutta kyllä me parhaamme yritetään sen suhteen, Hannula naurahtaa.