Poliisi turvaa koulupäivän sujumista perjantaina Kemin Syväkankaan koululla. Koululta löytyi torstai-iltapäivänä uhkausviesti. Poliisi on tehnyt koululla etsinnän, eikä ole löytänyt mitään huolestuttavaa.
Viestiä pidetään ilkityönä. Poliisi arvioi, että koulu voi toimia aamulla normaalisti. Poliisi menee kuitenkin aamulla varmistamaan koulun turvallisuuden.
Poliisilla on tiedossa muutama epäilty viestin kirjoittaja.
Yötauon jälkeen toinen kilpailupäivä starttaa lauantaina aamukuudelta ensimmäisellä erikoiskokeella Kemijärven Sarriojärveltä. Rallin palkinnot jaetaan sunnuntaina Pohjanhovissa.
Rovaniemellä on tällä viikolla järjestetty useita rallin oheistapahtumia, sillä Tunturiralli ajetaan nyt 50. kertaa.
Juhlarallin seuratuin kuljettaja lienee entinen formulakuljettaja Heikki Kovalainen.
KORJATTU: Toinen kilpailupäivä starttaa Kemijärven Sarriojärveltä, ei Sampokeskuksesta.
Elinkeinoelämän tutkimuslaitoksen (Etla) tutkimusjohtajan Mika Malirannan mielestä suomalaiset eivät muuta tarpeeksi töiden perässä, mikä näkyy työttömyystilastoissa. Malirannan mukaan syypää on omistusasuminen.
– Työntekijöiden pitäisi liikkua aika vilkkaasti, jotta uudet työpaikat saisivat sopivia työntekijöitä. Omistusasujat usein poteroituvat tiettyyn paikkaan, eikä heille aina löydy sopivinta työpaikkaa sen oman työssäkäyntialueen sisältä, Maliranta sanoo.
Aina töiden perässä muuttaminen ei onnistu. Pienellä paikkakunnalla asunnon myyminen voi olla vaivalloista, mikä hidastaa muuttamista.
– Maaseudulla saatetaan katsella kauemmin, löytyisikö omalta paikkakunnalta töitä. Kynnys muuttaa pois on maaseudulla korkeampi kuin kasvukeskuksissa, joissa asunnon saa yleensä nopeammin kaupaksi, sanoo Joensuun OP-Kiinteistökeskuksen toimitusjohtaja Tuomo Mustonen.
Omistusasumisen ja työttömyyden suhdetta tutkinut Tampereen yliopiston taloustieteen lehtori Jani-Petri Laamanen vahvistaa, että omistusasumisen ja työttömyyden välillä on syy-seuraussuhde. Asunnonomistajat itse sijoittuvat työelämässä hyvin, mutta korkea omistuasumisen osuus näkyy alueella kasvaneena työttömyytenä.
Sitä, mistä syy-seuraussuhde johtuu, ei tiedetä.
– Yksi mahdollinen vaikutus liittyy asuntolainojen takaisin maksuun. Suuret lainalyhennykset ovat pois kotitalouksien kulutusmahdollisuuksista, mikä sitten taas voi heikentää kulutuskäyttäytymisen kautta talouskehitystä.
Omistuasumisen vaikutus muuttohalukkuutteen ei Laamasesta yksin riitä selittämään ilmiötä.
– Tällainenkin vaikutus on todennäköisesti olemassa, mutta on vaikea uskoa, että se olisi niin suuri, että se selittäisi koko tämän omistusasumisen ja työttömyyden välisen yhteyden.
Maliranta ja Laamanen ovat molemmat sitä mieltä, että omistusasumisen vaikutus työmarkkinoihin on merkittävä.
– Nähdäkseni merkitys on ainakin niin suuri, että sitä ei kannata jättää huomiotta, kun keskustellaan asuntopolitiikasta tai työttömyydestä, Laamanen sanoo.
– Asuntopolitiikka on yksi esimerkki tällaisesta konkreettisesta politiikasta, joka vaikuttaa työntekijöiden liikkuvuuteen, Maliranta toteaa.
Malirannan mielestä paras tapa vaikuttaa omistusasumisen yleisyyteen ja sitä kautta työmarkkinoihin olisi tasata vuokra- ja omistusasumisen kuluja. Nyt omistusasuminen on vuokra-asumista edullisempaa.
– Sellaiset ihmiset, jotka asuvat omassa asunnossa, niin he saavat ikään kuin eräänlaista asuntotuloa, jota voitaisiin verottaa. Näin omistusasuminen ja vuokra-asuminen asetettaisiin tasa-arvoisempaan asemaan keskenään.
Asuntotuloverossa verotettaisiin omassa asunnossa asumisesta koituvaa etua verrattuna vastaavanlaisessa markkinahintaisessa vuokra-asunnossa asumiseen.
Laamanen puolestaan suosisi pidempi laina-aikoja, ennakkosäästämistä sekä lainakattoa. Nämä kaikki vaikuttavat käytettävissä oleviin tuloihin ja sitä kautta talouteen ja työmarkkinoihin.
Asumisesta ja asuntopolitiikasta keskustellaan perjantaina 23.1. klo 13 Yle Uutisten verkkokeskustelussa. Yleisön kysymyksiin vastaavat tutkija Seppo Laakso ja ympäristöministeriön hallitussihteeri Ville Koponen. Keskusteluun voi osallistua osoitteessa yle.fi/osallistu.
Haaparannalla valmistaudutaan vastaanottamaan ensi kuussa saapuvat turvapaikanhakijat. Kylpylähotelli Cape Eastiin perustettuun vastaanottokeskukseen saapuu helmikuun puolivälissä 230 pakolaista. Kesään mennessä pakolaisten määrä lähes tuplaantuu.
– Suurin osa heistä tulee Syyriasta, mutta joukossa on pakolaisia myös muun muassa Eritreasta, Ukrainasta ja Somaliasta, vastaanottokeskuksen perustaja Göran Simu kertoo.
Vastaanottokeskuksessa työskentelee alkuvaiheessa kymmenkunta ihmistä vuorokaudet läpeensä. Työsarkaa on niin majoituksen, ruokahuollon kuin sairaanhoidon järjestämisessä, mutta oma urakkansa on myös tiedon jakamisessa
– Tulkkeja on paljon, sillä informoitavaa on monella kielellä paljon. Esimerkiksi rajan ylitys ja Suomeen meno on kielletty. On selvää, kun ihmisiä laitetaan useista maista ja kulttuureista samaan paikkaan, niin siinä on omat ongelmansa. Heille tulee näyttää, selittää ja opettaa, että he pääsevät alkuun täällä, Simu kuvaa.
Vapaaehtoisilla on merkittävä rooli turvapaikanhakijoiden kotouttamisessa Haaparannalla. Turvapaikanhakijoiden oleskeluluvan käsittely kestää lyhyimmilläänkin vuoden päivät.
Varsinaiset kotouttamistoimet aloitetaan vasta oleskeluluvan myöntämisen jälkeen. Siihen asti esimerkiksi ruotsin kielen opettaminen ja muu aktivointi on vapaaehtoisten harteilla.
Lain mukaan vastaanottokeskuksen vastuulla on ainoastaan ruuan ja majoituksen järjestäminen. Simu myöntää, että kotouttaminen ontuisi ilman vapaaehtoisten panosta.
– Aikuisten ruotsin kielen opetus alkaa vasta sen jälkeen, kun he ovat saaneet oleskeluluvan, ei ennen sitä. Kielenopetuksessa vapaaehtoisten tekemä työ on kauhean tärkeää. Onneksi Haaparannalla on kuitenkin paljon vapaaehtoisia, jotka ovat valmiita auttamaan.
Ruotsiin otetaan tänä vuonna 100 000 uutta turvapaikanhakijaa eli 20 000 enemmän kuin viime vuonna. Maahanmuuttovirasto on jo nyt helisemässä turvapaikanhakijoiden majoituksen järjestämisessä ja tilanne muuttuu entistä tukalammaksi.
Kolme vastaanottokeskusta Pohjois-Ruotsiin perustanut Göran Simu kritisoi nykyistä pakolaispolitiikkaa. Hänen mukaansa pakolaisten uuteen maahan kotouttaminen on jäänyt lähes huomiotta.
– Ruotsiin otetaan liian paljon turvapaikanhakijoita. Tilanne pitää pystyä hallitsemaan ja ihmisiä pitää pystyä auttamaan. Tällä hetkellä pakolaiset saavat odottaa majoituksessa kahdeksan kuukautta ennen kuin pääsevät edes ensimmäiseen haastatteluun.
Ruotsissa yksityisyrittäjillä on iso rooli turvapaikanhakijoiden maahan sijoittumisessa. Suomessa vastaanottokeskusten toiminta on joko valtion, kuntien tai Suomen Punaisen Ristin vastuulla.
Ruotsissa keskusten toiminta on pääosin yksityisyittäjien hoidossa. Oleellisin syy eroon löytyy maiden pakolaispolitiikasta. Ruotsi on ottanut viime vuonna vastaan runsaat 80 000 turvapaikanhakijaa, kun luku Suomessa oli 3 500.
Koska kunnat eivät ole halukkaita ottamaan turvapaikanhakijoita vastaan ja pula asunnoista on valtava, maahanmuuttovirasto kilpailuttaa majoituksen yksityisillä yrittäjillä.
– Ruotsin 290 kunnasta yksikään ei ota vapaaehtoisesti pakolaisia vastaan. Valtio on kuitenkin päättänyt ottaa näin ison määrän pakolaisia ja maahanmuuttoviraston tehtävä on etsiä heille asunnot. Koska kunnat eivät ota pakolaisia, niin maahanottovirasto kysyy tarjouksia yksityisyrittäjiltä, joilla on hotelleja tai muuta majoitusta, Simu selventää.
SKP:n piirijärjestö vaatii myös Guantanamon alueen palauttamista Yhdysvalloilta Kuuballe.
– Vaikka Lapin pakkaset ja Kuuban helteet ovat kaukana toisistaan, olemme aktiivisesti seuranneet ja tukeneet Kuuban kehitystä. Meillä oli muun muassa kunnia toimia isäntänä viime vuoden helmikuussa, kun Kuuban suurlähettiläs Enrique Orta Gonzales vieraili Rovaniemellä, Pellossa, Torniossa ja Kemissä, SKP:n Lapin piiri toteaa tiedotteessaan.
Lapin kommunistit kertovat panneensa tyydytyksellä merkille pientä lientymistä Yhdysvaltojen asenteissa Kuubaa kohtaan.
– Kuuballe on annettava vapaus jatkaa omalla tiellään ilman suuren naapurinsa jatkuvaa asiatonta asioihin puuttumista.
Vuokra-asuntoja on paljon myös muun muassa Someroharjulla, jossa 44 prosenttia talouksista asuu vuokralla.
Suhteellisesti eniten omistusasunnoissa asuvia on Saari-Kämässä ja Nampa-Yli-Nampa -alueella. Saari-Kämän talouksista 97 prosenttia ja Namman ja Yli-Namman asukkaista 96 prosenttia asuu omistusasunnoissa.
Tiedot käyvät ilmi laskurista, josta voi katsoa postinumeroalueittain, miten paljon alueella asutaan vuokra- ja omistusasunnoissa. Lisäksi laskurista voi katsoa asukkaiden ammattiasemaa alueittain.
Laskuri löytyy täältä.
Kemin Syväkankaan koululla on palattu normaaliin arkeen torstaisen uhkausviestin jälkeen. Poliisit kävivät perjantaiaamuna vielä kertaalleen varmistamassa koulun turvallisuuden.
Koululta kerrotaan, että uhkausviestin kirjoittaneet yläkouluikäiset tytöt ovat poliisin tiedossa.
– Hyvin koulussa menestyviä tyttöjä, jotka eivät ymmärtäneet tekonsa vakavuutta, rehtori Pertti Henttinen sanoo.
Vessaan jätetyssä viestissä oli uhattu, että koululla räjähtää perjantaiaamuna kello yhdeksän.
– Motiivina tytöillä oli vapaapäivä koulusta. Poliisi tutkii asiaa ja ratkaisee, kuinka asiassa tullaan menettelemään, Henttinen sanoo.
Lappilaisten velkataakka on noussut kymmenessä vuodessa 60 prosenttia.
Velkojen kasvu selittyy pääasiassa asuntolainojen kasvulla. Tuorein tilastotieto lappilaisten veloista on vuodelta 2013.
Lappilaisilla oli toissa vuonna yhteensä lähes 2,8 miljardia euroa velkoja. Asuntovelkoja tästä summasta oli liki kaksi miljardia euroa. Asuntovelkaa oli 28 334 asuntokunnalla, joilla asuntolainan koko oli keskimäärin runsaat 70 000 euroa.
Muita velkoja, kuten auto-, kesämökki-, ja kulutusvelkoja lappilaisilla oli yteensä 590 miljoonaa euroa. Opintolainoja oli 58 miljonaa euroa.
Vuonna 2013 velkaa oli kaikkiaan 45 755 lappilaisella asuntokunnalla. Heidän yhteenlasketut tulonsa olivat runsaat kolme miljardia euroa. Lappilaisten tulot ovat nousseet kymmenessä vuodessa huomattavasti velkataakkaa maltillisemmin, vajaat 19 prosenttia.
Vielä vuonna 2003 lappilaisilla oli yhteenlaskettua velkaa 1,7 miljardia euroa. Tästä summasta asuntovelkoja oli runsas miljardi euroa. Asuntolainaa oli 23 225 asuntokunnalla. Vuonna 2003 lappilaisen asuntolainan koko oli keskimäärin 44 500 euroa.
Muita velkoja oli 430 miljoonaa euroa ja opintovelkoja 63 miljoonaa euroa.
Vuonna 2003 velkaa oli 46 774 asuntokunnalla. Heidän tulonsa olivat tuolloin yhteensä liki 2,6 miljardia euroa.
Karsintaa voi katsoa netistä Yle Areenasta kello 15.55 alkaen. Big Airin finaalit ovat vuorossa lauantaina, Yle Areenassa ne näkyvät kello 18.50 lähtien.
Suitialan kilpaili keskiviikkona slopestylessä. Hän pääsi semifinaaleihin, mutta ei lopulta onnistunut laskemaan finaaliin.
Viikko sitten perjantaina lappilaislautailija kisaili halfpipessa, muttei päässyt finaaliin saakka.
Räisäläsalmen jäätiellä on voinut liikennöidä vain alle 12 tonnin painoiset ajoneuvot viimeiset pari viikkoa.
Alueen asukkaat ovat arvostelleet valtion lauttayhtiötä Finnferriesiä siitä, että se olisi hidastellut jäätien rakentamisessa täyteen kantavuuteensa.
Omakotitalossa tuli ehti tarttua muun muassa olohuoneen seinäpaneeleihin. Pelastuslaitos joutui purkamaan olohuoneen ja ullakon välistä kattoa saadakseen palon sammumaan.
Tulipalo sai alkunsa pelastuslaitoksen mukaan varaavan uunin päällä olevasta lämmönvaihtimesta.
Rovaniemen sivistysjohtajan Antti Lassilan mukaan tämä on mahdollista, tai asia voidaan päättää myös toisin.
Lassila esittää koulutuslautakunnalle, että Rovaniemen lukioratkaisut tehdään vasta ensi vuoden talousarvion yhteydessä. Lautakunnan kokous on ensi perjantaina.
Koulun jatkosta päättää Lassilan mukaan koulutuslautakunta.
Muurolan lukioon voi hakea kevään yhteishaussa.
Lapissa on viimeisen kymmenen vuoden aikana paloissa kuollut vuosittain 1-8 henkilöä vuodessa. Synkän viimeisen kuukauden aikana on kuollut viisi henkilöä omakotipaloissa.
Poliisin mukaan näiden palojen syttymissyytä ei vielä tiedetä. Selvittäminen on hyvin vaikeaa ja syttymissyy ei välttämättä selviä koskaan.
Uhreja vaatineisiin paloihin on kiinnitetty huomiota myös Lapin pelastuslaitoksessa.
- Tässä vuodenvaihteen osalta oli tämmöinen piikki joista meillä ei ole vielä selvillä, että mistä ne johtuvat. Tilastojen mukaan palokuolemien määrä ei viimeisen kymmenen vuoden aikana ole lisääntynyt. Rakennuspalojen määrässä on kuitenkin nähtävissä lievää kasvua, tulkitsee tilastoja pelastuspäällikkö Timo Rantala.
Lapissa oli palojen aikaan ajoittain varsin kylmää ja on mahdollista, että sitä voidaan pitää yhteisenä tekijänä paloille.
- Siinä vaiheessa kun joudutaan ottamaan käyttöön lämmitysjärjestelmiä, ja kun niitä rasitetaan ja jos siellä sitten on jotain ongelmia sähköisellä puolella tai sitten tai sitten tulisijapuolella, niin kyllä se nostaa palon todennäköisyyttä, myöntää pelastuspäällikkö Timo Rantala.
Uhreja vaatineiden palojen syttymissyytä on kuitenkin vielä mahdotonta yhdistää tulisijoihin tai hormeihin.
Suomessa pakollisia palotarkastuksia ei enää tehdä vaan vastuu tarkastuksista on siirretty kiinteistön omistajalle. Lisäksi nuohooja tarkastaa tulisijat ja hormit pakollisten nuohousten yhteydessä. Omakotitalojen puulla lämmitettävän tulisijan hormit on nuohottava vuosittain.
Lapissa nuohoojilta tulee ilmoituksia huonokuntoisista tulijasijoista ja hormeista pelastuslaitokselle vaihtelevasti.
- Vikailmoitusmäärä vuonna 2013 niin täällä on nollasta 25:een vikailmoitusta riippuen kunnista, kertoo Timo Rantala.
Näissä tapauksissa palotarkastaja ottaa yhteyden kiinteistön omistajaan ja sopii tehtävät toimenpiteet.
Vaikka palojen määrät ovat hienoisesti kasvaneet, pelastuspäällikkö Timo Rantala ei näe syytä eikä mahdollisuutta palauttaa pakollisia palotarkastuksia omakotitaloille tai mökeille.
- Kyllä ne resurssit on tänä päivänä suunnattu hoitolaitoksien, ympäri vuorokauden olevien laitoksien, työpaikkojen ja tällaisten valvontatoimintaan missä me saadaan valvontatyö riskiarvion mukaan tehokkaaksi. Se, että kiertäisimme jokaisen rakennuksen yksitellen, ei ole järkevää.
Opetusministeri Krista Kiuru (sd.) patistaa Lapin kuntia keskittämään lukiokoulutuksen suurempiin hallinnollisiin yksiköihin. Kiuru vahvisti Helsingissä vierailleelle lappilaislähetystölle, että päätöksiä lukiokoulutuksen järjestäjien karsimisesta ei tulla perumaan.
Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että kaikki Lapin kunnat eivät tule jatkossa saamaan lukiokoulutuksen järjestämisoikeutta.
Ministeri kehotti Lapissa edelleen aloitteellisuuteen ja ennakoivaan toimintaan niin ammatillisen koulutuksen kuin lukioiden järjestäjäverkon uudelleenarvioimisessa.
Lapin liiton kokoama lukio- ja ammattikoulutuslähetystö toi perjantaina ministerille huolensa ammatillisen koulutuksen tulevista lisäleikkauksista. Lappiin on jo edellisellä säästökierroksella kohdistunut muuta maata suuremmat säästövaateet, joiden toimeenpano on työn alla.
Lisäsäästövaateet vaarantavat koulutuksen saatavuuden ja saavutettavuuden, vaikka jo nyt koulutuksen saavutettavuus heikoin koko maassa.
Toisena huolena Lapin edustajat nostivat esille lukiokoulutuksen tulevaisuuden Lapissa. Rakenneuudistuksen tavoitteena on koota myös lukioiden osalta järjestäjäverkkoa ja lukioille on asetettu liki 14 % säästötavoitteet.
Lapissa Pelkosenniemeä lukuun ottamatta on kaikissa kunnissa lukiot. Lukio on myös monessa kunnassa ainut toisen asteen oppilaitos.
Levillä alkaa tänään perjantaina kahden viikonlopun mittainen Lapp dance -tapahtuma, joka tuo palan berliiniläistä klubikulttuuria pohjolan pakkasiin revontulten alle.
Tapahtuman takana on saksalainen pr-toimisto Nordic by Nature, joka on pohjoismaalaisen indiemusiikin sanansaattaja Berliinissä. Nyt asetelma on käännetty hetkeksi päälaelleen, kun Lappiin tuodaan Berliinin klubeilla kaikuvaa elektronista tanssimusiikkia, post-popia ja hiphopia.
Tänä ja ensi viikonloppuna Levillä esiintyvät muiden muassa Kid Simius, Johann Fanger, Molly Nilsson sekä suomalainen Jaakko Eino Kalevi.
– Siellä on luvassa sellaista musiikillista mytkettä, että ei ole kyllä näillä pohjoisilla leveyksillä näin kiinnostavia akteja nähtykään, sanoo Nordic by Naturen rovaniemeläinen yhteyshenkilö Roosa Nevala.
Nevala työskenteli Saksassa Nordic by Naturen tuotantoharjoittelijana pari vuotta sitten. Myös Berliinin yöelämä tuli tuolloin tutuksi.
– Se on hyvin avointa, riehakasta ja vapaamielistä. Sieltä voi löytää ihan mitä tahansa haluaa kuulla, ja se on hyvin energistä ja tanssittavaa. Siellä klubit saattavat olla auki vaikka torstaista maanantaihin 24/7, että ajantaju katoaa ihan kokonaan, Nevala kuvailee.
Ensimmäisenä Lapp dance -viikonloppuna Levillä keskitytään dj-vetoisiin rytmeihin, elektroniseen tanssimusiikkiin ja syväluotaaviin bassoihin.
– Toisena viikonloppuna on sitten enemmän henkilöityviä akteja. Siellä on muun muassa psykedeelistä syntikka-dream poppia esittävä Jaakko Eino Kalevi, joka niittää maailmalla mainetta aika vahvasti, Roosa Nevala kertoo.
Saksasta Leville lennätetään paitsi Lapp dancen esiintyjät, myös matkalaisia. Tapahtuman yhteydessä on myyty Lapin kylmän eksotiikan ja Berliinin kuuman yöelämän yhdistäviä pakettimatkoja.
– Paikallisille on luvassa todella mielenkiintoinen musiikillinen kattaus ja Saksan maalta tuleville on luvassa upeaa eksotiikkaa, rovaniemeläinen Roosa Nevala kiteyttää.
Nevala uskoo, että Lapin lumoavat talvimaisemat ja pakkasen kosketus poskilla lumoavat saksalaismatkaajat.
– Revontulia tietenkin odotetaan paljon ja huskyjen paijaamista. Ja ehkä sitä kontrastia: hiljaisuutta löytyy, mutta klubieläimet voidaan vapauttaa musiikillisissa mytkeissä.
Artistien ja klubituristien mukana Lappiin matkaa myös saksalaisia toimittajia ja bloggareita. Leville suuntaa Nevalan mukaan esimerkiksi Radio Einsin ja Flux FM:n toimittajia. Näyttää siis siltä, että Lappi on jälleen saamassa kansainvälistä näkyvyyttä.
Kemin umpihullu matkailuidea maailman suurimmasta lumilinnasta on kestänyt jo kaksi vuosikymmentä.
Ensimmäinen lumilinna nousi Hahtisaaren puistoon vuonna 1996. Rakentaminen kesti kuukausikaupalla, mutta silloin taisivat talvetkin alkaa nykyistä varhemmin.
Sen jälkeen linnan rakentajat ovat nauttineet pakkastalvista tai tehneet rakentamisennätyksiä. Ensimmäinen linna oli maailman suurin, kolmikerroksinen vuoden 1999 linna puolestaan ainakin epävirallisesti maailman korkein.
Muista linnoista mieliin ovat jääneet ainakin vuoden 2000 linna tulipaloineen, vuoden 2005 eli kymmenes lumilinna sekä viime vuonna ennen aikojaan sulanut lumilinna.
Tunturi-rallin avauspäivän nopein oli Juha Salo, jonka johto on kuuden erikoiskokeen jälkeen 13,5 sekuntia. Salo voitti päivän erikoiskokeista kolme. Loput kolme erikoiskoetta menivät perjantain toisella sijalla päättäneen Karl Kruudan nimiin.
- Meillä oli ihan hyvä rytmi päällä koko päivän. Varaa on vielä puristaa. Mitsussakin on kaikki puskurit vielä ehjiä. Huomenna aamun ohjelmassa on heti Sarriojärvi (36,19 km) ja Hanhikoski (35,85 km) niin siellä sitten katsotaan, missä mennään, Salo totesi.
Rallin nelinkertainen voittaja harmitteli juuttumistaan hitaampien taakse. Salon mukaan etumatka olisi voinut olla isompikin.
- EK3:lla ajoimme edellä ajaneen puolalaiskuljettajan minuutilla kiinni. Hän ei huomannut meitä takanaan ja jouduimme ajamaan EK:n viimeiset kuusi kilometriä sankassa lumipölyssä EK:n maaliin. Hävisimme siinä 10-15 sekuntia.
Heikki Kovalainen on avauspäivän jälkeen viidentenä. Entinen F1-kuljettaja hävisi kärjelle reilut kaksi ja puoli minuuttia.
Erik "Eki" Ingebrigtsen – taiteilijanimeltään Edorf – syntyi Herran vuonna 1985 Pohjois-Norjassa, pienessä Kirkkoniemen kalastajakylässä. Puolivuotiaana perhe muutti Ivaloon, jossa Edorf varttui lapsesta aikuiseksi. Edorfin perheeseen kuuluivat äiti, isäpuoli ja kaksi siskoa.
– Mun perhe on täynnä hirveän vahvoja naisia. Äiti on määrätietoinen, välillä omapäinenkin ja saa monesti tahtonsa läpi todella voimakkaasti kaikissa asioissa, Edorf hymyilee.
Keskimmäinen pikkusisko Meri Beate karisti pohjoisen tomut jaloistaan heti, kun se oli mahdollista. Nykyään Lontoon pankkimaailmassa työskentelevää sisartaan Edorf kuvaa "älyttömän päämäärätietoiseksi uraohjukseksi".
– Merille meidän pikkukylä oli aivan liian pieni paikka. Hänellä oli jo teininä pinkki tukka ja pinkit nahkahousut, eikä hän malttanut odottaa, että pääsee kokeilemaan siipiään maailmalle. Meri lähti heti, kun sai yläasteen päättötodistuksen.
Edorfin nuorin pikkusisko Pilvi Mariel puolestaan on "kehotietoinen superjoogaaja".
– Miten sen nyt sanoisi... Hänessä on vähän hipin vikaa ja toimii vastapainona Merin uraohjushahmolle, Edorf hymyilee.
Isänsä kanssa Edorf ei ole enää ollut tekemisissä, mutta isäpuoli on kuvioissa mukana.
Edorf muistaa lapsuudesta parhaiten sen, että he olivat talvisin paljon liikenteessä. Äiti pakkasi koko lapsikatraan rekeen ja suuntasi moottorikelkan kanssa lumisiin maisemiin. Usein matka suuntautui järvelle, jossa tehtiin tulet ja keitettiin kahvit.
– Meillä oli sellainen vanha Yamaha Viking, joka oli aivan valtava kelkka sirolle ja pienelle naiselle. Siellä hän paahtoi menemään kolme lasta kyydissään. Nämä kuvat ovat voimakkaasti jääneet mieleen.
Edorf uskoo Ivalon vaikuttaneen monella tavalla musiikkiinsa. Hän aloitti musiikkihommat kahdeksan yhdeksänvuotiaana. Ensin kuvioissa oli piano, sitten löytyi kitara. Räp löytyi 13 ikävuoden kieppeillä.
Kahdeksanvuotiaana Edorf pääsi ensimmäiseen bändiinsä, jonka perustamisessa auttoi rinnakkaisluokan opettaja Jarmo Siivikko. Bändi oli kasassa yli kymmenen vuotta, ala-asteelta lukioon asti.
– Minä soitin kitaraa ja rakas ystäväni Vesa-Pekka Junttila bassoa. Ja sitten meillä oli siinä matkassa hirmuinen lauma ihania, kauniita tyttöjä soittamassa huilua ja laulamassa.
Myös Lapin luonto kuuluu Edorfin musiikissa.
– Sanoisin, että minussa asuu sellainen tietty melankolia, joka on peruja kaamoksesta ja siitä, ettei aurinko nouse kolmeen kuukauteen yhtään mihinkään.
Tästä syystä Edorf myös kokee viehtymystä pimeyteen ja tuleen. Teini-ikäiset kollit löysivät kuitenkin omat keinonsa selviytyä kaamoksesta. Kaverit kerääntyivät yli 30 asteen pakkasessa Teboilin taakse kittaamaan salmiakkikossua tai kaverin isältä "lainattua" pontikkaa.
– Siellä kärvisteltiin Tepparin takana hirviässä pakkasessa ja kiskottiin viinaa. Se oli sellainen tietty vaihe yläasteella...
Toinen selviytymiskeino oli musiikin tekeminen pohjoisen poikien kanssa. Heistä muodostuikin tiivis yhteisö.
– Koen hyvin vahvaa hengenheimolaisuutta rovaniemeläisiin ja sodankyläläisiin räppäreihin. Vaikka Lappi on lääninä iso, niin sinne on kasaantunut hyvähenkinen räppipoppoo.
Kosketuksen tähän genreen Edorf sai noin 2000-luvun taitteessa, kun räppi rantautui Ivaloon.
– Hyvä ystäväni Jaakko Malmi soitteli Wu-Tang Clania ja Cypress Hilliä. Tämän tyylinen New York -soundimeininki on ensimmäinen muistikuva räpistä.
Suomalaisista kova juttu oli Seremoniamestari, jonka tekniikka ja multiriimit tekivät vaikutuksen. Suurimpana vaikuttajana ja liikkeellepanevana voimana Edorf nostaa esille kuitenkin Tulenkantajat.
Ensimmäisen kerran yhteyttä Ivalon tyyppeihin ottivat Hannibal ja Soppa. Rovaniemen herrat halusivat Edorfin kumppaneineen feattaamaan.
– Oltiinkohan me jotain 16? Se oli maailman kovin juttu ikinä. Hannibal Stark pyysi meitä feattaamaan!
300 kilometrin automatkalla jätkät tekivät vielä hulluna hiessä biisinkin. Se ei tosin koskaan päätynyt mihinkään, mutta laajemmat räppikuviot avautuivat.
Vuonna 2007 Edorf lähti Ivalosta etelään, 22-vuotiaana.
– Käytännössä Ivalossa ei ole mitään mahdollisuuksia lukion jälkeen. Ammattikoulu on Sodankylässä ja yliopistot löytyvät Rovaniemeltä ja Oulusta.
Jonnekin siis on lähdettävä. Edorfille Tampere tuntui hyvältä ratkaisulta, sillä siellä asui jo ennestään hyvä kourallinen pohjoisen tuttuja. Vaikka pohjoinen vaihtui eteläksi, niin tämä ei juuri vaikuttanut Edorfin musiikkiin.
– Löysin oman musiikillisen kertojan ääneni ehkä juuri ennen Tampereelle muuttoa, kun tein Näkijä-EP:n. Sillä hetkellä päässä tapahtui jotain, mikä vaikutti merkittävästi siihen, miten minä näen musiikin siitä eteenpäin.
Alkuun Edorf opiskeli Tampereen ammattikorkeassa, mutta se on toinen tarina se.
Tuolloin Hannibalin Joku Roti Mafia -projekti oli alkutekijöissään. Edorf ei ollut soittanut kitaraa vuosikausiin.
– Hannibal yllytti minua kuitenkin ottamaan kitaran uudestaan haltuun ja soittamaan hänelle funk-taustoja. Pystyin myös tuplaamaan häntä keikoilla, koska räppäsin. Siitä lähti Joku Roti Mafian luominen.
Edorf tapasi elämänsä rakkauden Janitan Tampereella, Joku Roti Mafian keikalla Vanha Tappi -ravintolassa.
– Näin Janitan sieltä ihmisjoukossa ja välittömästi katseeni nauliintui häneen. Näin, että tuossa on tyttö, joka kiinnostaa. Sovittiin sinä iltana, että minä varmaan soitan hänelle, mutta en sitten ikinä soittanut, koska olin hieman humalassa. Mutta korjasin tilanteen sitten jälkikäteen kyllä.
Siihen vaadittiin kolme yritystä. Edorf muistaa olleensa niin peeaa, ettei hän kehdannut soittaa Janitalle.
– Minun olisi pitänyt tehdä se niin, että "moi, voisitko tarjota mulle kahvit?".
Lopulta Edorf sai nyhdettyä rahaa kasaan ja vietyä Janitan treffeille. Rakkaus Janitaa kohtaan syttyi ja se on kaikkien koettelemusten aikana vain vahvistunut ja syventynyt. Musiikissa tämä ei silti välttämättä näy.
– Itse asiassa olen joskus teinivuosina tehnyt useampia tämmöisiä hyvinkin siirappisia erokappaleita, joissa oikein vuodatin kaiken 16-vuotiaan nuoren pojan sielun.
Lähtösi ja Hetki vain aikaa -kappaleiden jälkeen Edorfilla oli vuosikausia sellainen olo, ettei niin rehellinen saa missään nimessä olla enää koskaan, missään kappaleessa.
– Tulin vähän varautuneeksi sen seurauksena. En pitkään aikaan pystynyt kuuntelemaan tiettyjä biisejä. Korvat hehkuivat punaisena, jos ne biisit laittoi jossain soimaan. Mutta nyt olen avautunut uudestaan musiikissa rakkauden ajatukselle.
Edorf sairastui vuonna 2012. Hän kärsi useita kuukausia kovista tuskista, jotka diagnosoitiin kolmoishermosäryksi.
– Se aiheuttaa niin käsittämättömiä hermosärkyjä, että ennen ihmiset monesti mieluummin riistivät itseltään hengen kuin kestivät sitä.
Ensimmäiset kolme neljä kuukautta Edorf kykeni nukkumaan vain puolisen tuntia yössä sohvalle rakennetulla viritelmällä istuen. Syytä särkyihin etsittiin. Siihen meni niin pitkä aika, että Edorfin leuka oli alkanut pikkuhiljaa vääntyä. Kaikki tapahtui kuitenkin niin hitaasti, ettei hän itse huomannut asiaa.
– Muistan miettineeni, että onko mulla aina ollut ylä- ja alaleuan välissä sentin rako?
Yhtenä yönä tuskat olivat niin kovat, että Edorf meni Tampereen yliopistollisen keskussairaalan ensiapuun, jossa hän pääsi korvalääkärille.
– Lääkäri katsoi minua ja totesi, että sinun kasvosi ovat aivan epäsymmetriset. Toinen puoli leuasta oli aivan vinksin vonksin.
Vyyhti alkoi purkautua. Selvisi, että Edorfilla on reilun viiden sentin mittainen kasvain, joka on lähtöisin leukanivelestä. Siitä piti päästä eroon.
– Pääsin huvipuiston kaikkiin mahdollisiin laitteisiin: sain sädehoitoa, sytostaattihoitoa ja sitten vielä leikkaus siihen päälle.
Edorfin leuan vasen puoli on nykyään metalliseoksesta tehty proteesi.
Joulukuun alussa Edorf sai aivoverenvuodon.
– Selvisi, että kasvaimet ovat levinneet aivoihin ja tekevät siellä vääjäämätöntä työtään.
Tämä lisäksi Edorfin keuhkoista löytyi hurjat määrät etäpesäkkeitä. Joulukuun lopulla aivojen kasvaimia alettiin pommittaa sädehoidolla. Uudet sytostaattihoidot keuhkojen etäpesäkkeille on suunniteltu vuodelle 2015.
– Niihin on kokeiltu jos jonkinlaista. Onkohan tämä nyt kolmas, neljäs vai viides eri sytostaatti, mitä nyt tähän tautiin sitten koitetaan.
Miten jaksat?
– Erinomaisesti! Näkisin, että suurin vahvuuteni on erittäin korkea taistelumieliala ja kova motivaatio tämän homman pieksämiseen. En osaa yhtään spekuloida, miten tässä tulee lopulta käymään, mutta mulla on kyllä asenne kohdillaan ja hirvittävä vimma pysyä hengissä.
Nyt musiikkia syntyy – enemmän kuin koskaan. Sairaudestaan kuultuaan Edorf koki välittömästi tunteen, että hänen oli jätettävä jälkensä tähän maailmaan.
– Jos ja kun näyttää siltä, että se aika voi olla rajallinen, niin mulle tuli hyvin selkeästi sellainen älytön vimma tehdä musiikkia.
Vimmasta voi todellakin puhua. Edorf on ottanut haltuunsa useita eri genrejä. Hobo News -projekti on suomenkielistä kantria ja folkia, rockilla höystettynä.
– Minä toimin bändin laulaja-kitaristina ja lauluntekijänä pääosin. Pariin kappaleeseen olen saanut apua Hannu Starkilta (Hannibal).
Joulukuussa Hobo Newsilta julkaistiin tulevan albumin ensimmäinen video Haulikkohäät. Se on kuvattu lähellä Edorfin ja Janitan kotia. Videossa on aimo annos mustaa huumoria.
– Kyllä... Varmaankin se papin saarna ja ylipäätään tämä tarina, niin onhan siinä paljon huumoria...
Hobo Newsin albumi Lauma vaeltaa on tarkoitus julkaista helmikuun puolen välin kieppeillä.
Tämän lisäksi Edorf työstää toista albumia, vahvaa progressiivista pläjäystä.
– Levylle on suunnitteilla kuusi kappaletta ja niiden yhteiskesto on kolme varttia.
Biisien kesto vaihtelee viidestä ja puolesta minuutista kymmeneen.
– Tarkoitus on tarjoilla kuulijalle sellaisia äänimaailmoja, mihin voi imeytyä sisään ja hukkua ja eksyä.
Levy ei kuitenkaan ole pelkkää melodiaa, vaan siinä on myös hyvin paljon tekstejä.
– Sitä on todella paljon. Räppi on tavallaan se pääelementti, mutta se ei missään nimessä ole ainut. Siellä on todella paljon laulettuja osioita, melodioita ja minuuttikaupalla kestäviä kitarasooloja. Se on tämmöstä progeilua ja kokeilua.
Tarkkaa ajankohtaa progelevyn julkaisulle ei ole, mutta Edorf veikkaa sen ajoittuvan syksylle tai loppuvuoteen 2015.
Edorf ei ole ikinä halunnut tyytyä simppeliin, mukavaan ja tyydyttävään ratkaisuun musiikissa, vaan haluaa enemmänkin haastaa itseään. Samalla myös kuulijalta vaaditaan paljon.
– Minusta sen pitää ollakin niin. Ymmärrän toki muitakin ratkaisuja, huumoria pitää olla. Mun varaventtiilinä on Härmälän tyyli -projekti. Siinä J-P Ovela ja minä F. E. Stonelana päästämme höyryjä huumorimielessä.
Näin toteaa mies, joka ottaa kahvinsa kuten metallinsa, räppinsä, Snöre-lakritsinsa ja tulevaisuutensa – mustana.
Edorfille symboliikka merkitsee paljon. Eikä hän vierasta etiäisiäkään. Vuonna 2010 Edorf teki biisin Jälkiä olemassaolosta, jonka sanat ovat hyvin voimakkaat.
– Siinä mulla tulee hyvin vahvana sellainen tietty etiäisen tuntu. Että onko sitä jollain tasolla aavistanut jo tavallaan mitä tuleman pitää, silloin kun on tuota kirjoittanut.
Biisin tunne ja emootio on niin voimakas, että se pysäyttää kuulijan. Edorf kirjoitti kappaleen ollessaan Pohjois-Norjassa.
– Tein siellä ravintolatarjoilijana töitä puoli vuotta hyvällä palkalla vuonna 2007. Muistan, että siitä ajasta olin noin kolme kuukautta aika lailla yksikseni Kirkkoniemessä, mikä ei ole kovinkaan tervetulleeksi toivottava ympäristö. Kivikkoista luontoa ja karua maastoa. Mulla oli hyvin yksinäistä siellä olla viikot töissä.
Tuolloin syntyi suurin osa Yön elokorjuu -albumin biiseistä, joissa on voimakas yksinäisyyden ja jopa etäisyyden tuntu.
– Tällä hetkellä ihan konkreettinen pelko on kuolema. Se leijuu minun yllä ja totta kai vaikuttaa koko ajan siihen mielentilaan myöskin, missä on.
Siis taistelutahtoon ja positiivisuuteen...?
– Heh, kyllä-kyllä. Se on tavallaan se ajava voima siellä takana. Mulla on sellainen kappale kuin Sama pelko. Siinä lauletaan, että "näen silmissäsi saman pelon jonka tunnen itsekin". Tavallaan siitä ihmisyyden kokemuksesta, että lopulta me käydään kuitenkin täsmälleen ne samat asiat läpi täällä maailmassa. Mutta se, millä voimakkuudella ne iskee kuhunkin, niin ne on aina sitten henkilökohtaisia juttuja. Mutta tavallaan se yleinen ihmisyyden kokemus meillä on tässä maailmassa sama.
Myös Edorfin toiveet ovat hyvin konkreettisia:
– Toivon ja uskon ja tavoittelen sitä, että selviän tästä sairaudesta. Se on sellainen ensimmäinen konkreettinen toive. Mutta sitten sen ohella haluaisin, että pystyisin tuomaan tähän maailmaan musiikillani syvyyttä.
Entä mihin uskot?
– Aika paha. Minä uskon siihen, että elämässä on tärkeä... Voi että. Nyt tarvis jonkun hyvän tiivistyksen.
– Elämässä on tärkeä uskoa siihen, että...
– Onpa kyllä paha kysymys. Tämä vaatii vähän tutkailua.
– Haluaisin sanoa sen, että tärkeintä on jatkaa uskomista. Missään vaiheessa ei tule kyseeseen se, että luovuttaa tai heittäytyy selälleen ja tekee itku-potku-raivarit ja alkaa valittamaan, että miksi minä? Se ei missään nimessä tule kyseeseen. Vaan on ensiarvoisen tärkeää uskoa siihen, että huomisella on merkitystä ja että se huominen vielä tullee.
Ai niin, mistä tulee nimi Edorf?
– Se on ensimmäinen nimeni Frode käännettynä toisin päin.
Hobo News keikkailee Helsingissä Tavastia-klubilla 4. helmikuuta. Lauteille nousevat myös Pietarin Spektaakkeli ja Pekka Kumpulainen.