Eduskunnan apulaisoikeusasiamies on hylännyt Yle Lapin tekemän kantelun Rovaniemen kaupungin verkkoviestinnästä.  

Kantelussaan Yle Lappi arvosteli Rovaniemen kaupungin tapaa käyttää salaisia esityslistoja eli niin sanottuja B-listoja. Yle Lapin mielestä kaupunki salasi kokousasiakirjoja muun muassa julkisuuslain vastaisesti.

Yle Lappi käytti esimerkkinä kolmea kaupunginhallituksen pöytäkirjaa keväältä 2013. Niistä puuttui tietoja kokouksissa esitellyistä ja keskustelluista asioista. Yle Lapin mielestä Rovaniemen kaupungin omaksuma julkisuuden rajoittaminen ja salailu ei perustu asiallisiin syihin ja lakiin.  

Eduskunnan apulaisoikeusasiamiehen Maija Sakslinin mukaan asiassa ei ole ilmennyt lainvastaista menettelyä tai velvollisuuden laiminlyöntiä. Kantelu ei siis johtanut toimenpiteisiin.

Sakslinin mukaan kaupungin verkkosivujen tiedotuksessa ei ole kyse julkisuuslaissa säädetystä tiedonsaantioikeuden toteuttamisesta eli oikeudesta saada pyydettäessä tieto viranomaisen julkisesta asiakirjasta. Kunta voi itse harkita verkkotiedotuksensa tavan ja laajuuden.

Eduskunnan oikeusasiamies ei voi puuttua siihen, miten kunnan viranomainen käyttää sille lain mukaan kuuluvaa harkintavaltaa, todetaan eduskunnan oikeusasiamiehen kanslian lähettämässä päätöksessä.

Kemin Veitsiluodossa Stora Enson tehtaalla sulanut kytkin aiheutti maanantaina voimakasta savunmuodostusta ja palohälytyksen, kertoi päivystävä palomestari Lauri Manninen.

Hänen mukaansa pumpun kytkin oli sulanut kemikaaliaseman pumppaamon maanalaisissa tiloissa.

Savun alkuperäksi arveltiin aluksi tulipaloa, mutta sellaista ei Mannisen mukaan lopulta löytynyt.

Lapin pelastuslaitokselta paikalla oli viisi yksikköä. Mukana oli myös tehtaan oma palokunta.

Pelastuslaitos sai hälytyksen tapauksesta illalla kello seitsemän jälkeen.

Elosen mansikkapaikan toinen isäntä, Tuomo Elonen, ihastelee pulleita mansikkapenkkejä Rovaniemen Saarenkylässä. Tänä kesänä kukinta on onnistunut kylmästä kesäkuusta huolimatta tavallista paremmin. Osansa työstä ovat hoitaneet pellon laidan kolmessa pesässä ahkeroivat mehiläiset.

- Viime vuonna meillä oli yksi pesä, nyt kolme. Näyttää lupaavalta, kukkia ei ole ollut näin paljon aikaisempina vuosina, Tuomo Elonen sanoo.

Veljekset Tuomo ja Tapani Elonen hankkivat mehiläispesät, kun saivat tietää, että mansikkapellon lähellä pörräävät mehiläiset saattavat lisätä satoa jopa kolmanneksella. Ahkerista pölyttäjistä huolimatta kesäkuun viileä sää viivästytti kukintaa.

- Viime vuonna ensimmäinen kypsä marja saatiin maistaa  neljäs heinäkuuta, mutta nyt kypsyminen on myöhässä ja veikkaamme, että lauantaina 12. heinäkuuta on ensimmäiset litran roppeet tuolla torilla myynnissä.

Mustosen mansikkatilalla Rovaniemen Jaatilassa mansikan kypsyminen vie vielä pidempään.

- Kylmän kelin takia mansikka kypsyy huomattavasti myöhemmin. Viime vuonna mansikkaa kerättiin meillä 10. päivän paikkeilla, mutta nyt menee heinäkuun loppupuolelle. Toki aurinkoinen sää edistää kypsymistä, Juhani Mustonen sanoo.

Mansikkalaatikoita saa vasta ensi viikolla

Elosen mansikkapaikalla penkkejä on huollettu jo pitkään, mutta kuumin sesonki on vasta edessä päin. Laatikkoina lappilaista mansikkaa saadaan myyntiin puolentoista viikon päästä.

- Ensi viikon torstaina alkaa sesonki oikein rytinällä. Joka päivä käydään penkit läpi ja mehiläiset hoitavat kiivaasti pölytystyötään.  

Tuomo Elonen lupailee mansikkasesongin jatkuvan pitkälle elokuuhun.

- Sanotaan, että ne ensimmäiset mansikat on niitä pulleita ja parhaita, mutta varmaan menee elokuun puoleen väliin, että mansikkaa saa. Sen jälkeen, kun vähän hiljenee, aloitamme vielä itsepoiminnan. Viime vuonnakin kävi muutamia, jotka halusivat retkeillä ja poimia itse marjat, mitä nyt vielä löytyi ja kyllä sieltä löytyi vielä elokuun puolenvälin jälkeenkin, Elonen kertoo.

Ranuan Pahkalehdossa 26,5 hehtaarin alueen 8.7. ja Tervolan Kätkävaarassa torstaina 10.7. noin puolenpäivän aikaan. Kulotuksella parannetaan uuden perustettavan metsän kasvuolosuhteita ja lisätään monikäyttömetsissä olevan hiiltyneen puun määrää ns. kulolajien elinympäristöksi.

Ranualla tehtävä kulotus on metsänhoidollinen toimenpide, jolla parannetaan maaperän ph-arvoa, ravinteisuutta ja lämpö-olosuhteita. Kulotusaloille perustettavat taimikot ovat terveitä, laadullisesti hyviä ja nopeakasvuisia. Siten kulotus on pitkässä juoksussa myös taloudellisesti hyvä maanparannuskeino, vaikka metsänuudistamismenetelmistä se onkin selvästi kallein. Kulotuksen jälkeen kohteelle suoritetaan konekylvö, jossa maaperän muokkaus ja siementen kylväminen tapahtuu samanaikaisesti.

Hyötyä luonnolle

Tervolassa Metsähallitus toteuttaa Suomen metsäkeskus Lapin teettämän kulotuksen, jossa 13 hehtaarin kulotettavasta alueesta 2,6 hehtaaria on pystymetsää, eli kyseessä on luonnonhoidollinen kulotus.

Kulotuksella on luonnonhoidollisia hyötyjä. Metsäpaloalueilla viihtyvät eliölajit ovat vähentyneet metsäpalojen sammutuksen tehostuttua. Metsätaloudellisilla kulotuksilla saadaan ns. askelkiviä, jotka auttavat näitä lajeja leviämään alueelta toiselle. Metsäpalot sammutetaan tehokkaasti myös suojelualueilla, joten kulolajien menestyksen kannalta on tärkeää säilyttää verkostomaisuus metsänhoidollisten kulotusten ja puhtaasti luonnonhoidollisten kulotusten sijoittumisessa. Luonnonhoidolliset kulotukset tehdään yleensä suojelualueilla.

Pyykit sisälle

Alueen ihmisiä pyydetään huomioimaan mahdollinen sankkakin savu, joka kulotusalueelta nousee.

Kulotusalueelta leviävä savu saattaa aiheuttaa joillekin hengitysvaikeuksia. Mikäli henkilöllä on taipumusta hengitysoireisiin, hänen on hyvä pysytellä sisätiloissa ja sulkea ovet ja ikkunat. Ulkona tuulettumassa tai kuivumassa olevat tekstiilit saattavat myös alkaa haista savulle. Tämän vuoksi olisi hyvä kuivata pyykit sisällä, mikäli ulkona tuntuu savunhajua. 

Uimapaikan aitaaminen on hämmentänyt alueen asukkaita ja moni on pyytänyt kaupungin virkamiehiltä kantaa tilanteeseen. Asiaa on kysytty kaupungin kaavoituksesta ja rakennustarkastuksesta. Joitakin vastauksia on jo saatu, mutta varsinaista lausuntoa ei ole vielä annettu.

Katajarannan niittyalue on kaavoitettu niin sanotuksi Myllärin puistoksi 1960-luvulla. Maa-alue on ollut aiemmin myös viljelykäytössä.

Yksityisomistuksesta huolimatta alueen asukkaat ovat kokeneet, että ranta kuuluu kaikkien käyttöön ja sinne on kävelty kotoa kylpytakit päällä. Katajarannalla asuva patologi Katri Vuopala kertoo uineensa poukamassa jo vuonna 1964, kun perhe muutti Katajarannalle.

- Tässä on sellainen aamu-uintiporukka, sellaiset 6-7 henkeä, jotka käyvät uimassa arkiaamuisin ennen töihin menoa. Sitten käy lapsiperheitä. Tästä pystyy pistäytymään kävellen,  Vuopala kertoo.

Vuopalan mukaan viime kesänä rantaan vievän polun varteen ilmestyivät yksityisalue-kyltit ja tänä kesänä alueen asukkaita on kielletty käymästä uimassa. Kesäkuun lopussa puistoalue aidattiin.

Lampaiden laitumeksi

Perikunnan edustaja Arvi Mylläri kommentoi tilannetta sanomalla, että niitty on nyt otettu lampaiden laidunalueeksi ja siihen omistajalla on täysi oikeus.

Tiettävästi aitaamisen taustalla on myös epätoivottu käytös rannalla. Osa rannalla kävijöistä on muun muassa jättänyt jälkeensä oluttölkkejä, tupakannatsoja ja huumeruiskuja.

Kaupungin rakennustarkastajan Pentti Ylitalon mukaan puiston omistajalla on oikeus aidata alue lampaiden laitumeksi. Aidasta on kuitenkin tehtävä vähintään toimenpideilmoitus.

Puistoalue on yksityisomistuksessa rantaan saakka siten, että siihen kuuluu osin myös vesialuetta. Tämä on harvinaista, sillä tavallisesti alueen omakotitonteissa ranta-alue kuuluu kaupungille.

Ranta-alueiden käyttö on hienovaraista tasapainoilua jokamiehen oikeuksien ja yksityisomaisuuden suojan välillä. Jokamiehen oikeus antaa jokaiselle oikeuden kulkea ranta-alueella. Pihapiiriin ei kuitenkaan saa mennä eikä aiheuttaa häiriötä.

Nyt kaupungin rakennustarkastus joutuu kyselyiden vuoksi ottamaan kantaa puistoalueen sulkemiseen ulkopuolisilta. Asia ratkaistaan viranomaispäätöksenä, tarvittaessa se voi mennä teknisen lautakunnan käsittelyyn.

Kiertueauto lähti liikkeelle maanantaina. Posion kansalaisopiston ja Yhteys - Yhdessä tekemisen yhteisöt  -hankkeen väkeä käy Posion kylissä ja viikonloppuna muikkumarkkinoilla tapaamassa mökkiläisiä.

Kiertueauton äärellä on uusilla ja vanhoilla posiolaisilla mahdollisuus muun muassa kysellä kunnan asioista ja tavata uusi aihmisiä.

Mukana on myös Palveluita ja pienyrittäjyyttä kylille - hankeeen projektipäällikkö Elisa Ollila.

Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskuksen tutkija, agronomi Antti Hannukkala uskoo, että Lapissa perunasta saadaan tavanomainen sato.

– Peruna päästiin istuttamaan aikaisemmin, kun maa oli lämmin ja mitä olen käynyt Apukassa katsomassa, niin esimerkiksi viileänä kesänä usein jylläävää perunaseittiä ei ole ollenkaan, Hannukkala sanoo.

Viileä kesäkuu kuitenkin viivästytti perunan kypsymistä.

– Kyllähän ne kasvustot juro. Joissain paikoissa pääsi halla niistämään sitä pintaantunutta varsistoa, mikä myöhästyttää satoa niillä paikoilla. Keskimäärin kuitenkin yllättävän hyvin selvittiin keljuista keleistä huolimatta.

Hannukkalan mukaan tämän vuoden perunasatoon vaikuttavatkin ratkaisevasti ensimmäiset syyshallat. Jos halla puraisee perunaa varhain, satokausi jää lyhyeksi.

"Turkkilainen sauna" on perunaruton kaveri

Ensimmäiset rovaniemeläisessä pellossa kasvaneet varhaisperunat myytiin torilla maanantaina. Antti Hannukkalan mukaan lämmin sää nopeuttaa kasvua, mutta pitkään jatkuva helle on potulle liikaa.

– Pottu tykkäisi siitä noin 20 lämpöasteesta. Hellerajalla vedenkulutus menee niin kovaksi, että jos ei tule sateita, niin sekin hidastuttaa kasvua.

Kuuma ja kostea sää puolestaan voi saada aikaan ruttoa.

– Rutto tykkää oikein sellaisesta turkkilaisesta saunasta. Lämmin ja kostea keli on sille oikein otollista kasvualustaa ja vauhtia tulee rajusti, kun on turkkilainen sauna-keli.

Lappia-talo Rovaniemellä on huputettu pressuilla uuden katon rakentamisen ajaksi. Huppu estää sisärakenteita kastumiselta ja pressun alla voi tehdä töitä joka säässä. Sääsuojaa käytetään enemmän saneeraustöissä eikä niinkään uudisrakennuksilla.

– Sääsuojan alla voi tehdä työtä säällä kuin säällä ja huopakattoa tehdessä näin helteellä ei huopakaan lämpene liikaa. Ilman sääsuojaa kastuisi Yleisradion toimitila, missä nyt työskennellään normaalisti, toteaa esimies Ilkka Säiläpohja Polarkate-yrityksestä.

Tuntureista valkoisia

Lappia-talon tuntureista tulee valkoiset kun vanha musta huopakatto poistetaan ja tilalle laitetaan ympäristöystävällisellä pinnoitteella käsitelty valkoinen huopa. Materiaali on kotimainen. Kevytsoraeristeen tilalle tulee villaeriste.

Koko taloa ei ole huputeta samaan aikaan vaan se tehdään kuudessa eri vaiheessa. Ensi viikolla pressut siirretään Yleisradion yltä Hallituskadun ja kirjastotalon puoleiselle sivulle.

Vastaavan mestarin Jarmo Posion mukaan talon saneeraus on nyt puolivälissä.

– Vesikattotyö on varsin mittava. Sisätöitä tehdään koko ajan ja ulkopuolen töistä näkyy ohikulkijoille ainakin uuden lavastamon laajennus, se on nyt vielä syvä monttu. Seinänvierustat ovat nyt auki, teemme salaojituksia ja muuta. Kulkemiselle talon ympäristössä aiheutuu töistä jonkin verran haittaa, sanoo Posio.

Toimitusjohtaja Timo Marjamaa muistuttaa, että Maarianhaminassa pelataan kuitenkin Veikkausliigan pisteistä.

- Sarjan päätteeksi katsotaan, missä on sijoitukset. Se on seuran oma päätös ja valmentaja saa päättää minkälaisen joukkueen laittaa kentälle, Marjamaa sanoo.

Farmipelaajien ja junioreiden käyttö on Marjamaan mukaan Veikkausliigassa normaalia rotaatiota muun muassa loukkaantumisten ja pelikiireiden yhteydessä.

- Onhan näitä kierrätysjoukkueita aina välillä ollut, kun on ollut pahimpia ruuhkia. Hankala sanoa, onko näin suuresti ja mikä on lopputulema, ketä sinne lähtee matkaan, Marjamaa pohtii.

Yritettiin kyllä

Marjamaan mukaan Veikkausliiga yritti viime hetkeen saakka toteuttaa Rovaniemen Palloseuran toiveen, että joukkueella ei olisi vieraspeliä ainakaan Maarianhaminassa juuri ennen europeliä.

Jos RoPS olisi pelannut Maarianhaminaa vastaan kotonaan, olisi ahvenanmaalaisille tullut neljän vierasottelun putki ja puolentoista kuukauden tauko kotipeleissä.

Toinen vaihtoehto, Vaasa-Maarianhamina -pelin ajankohdan muutos ei Marjamaan mukaan olisi ollut sen parempi.

- Vepsullekin olisi tullut pitkä vieraspeliputki. He reissaavat jo tällä hetkellä Euroopassa, kun RoPS on päässyt niin sanotusti huilaamaan. Vaasakin pelaa kotipelinsä niin sanotusti vieraissa ja he joutuvat pelaamaan käytänössä vielä pidempään vieraissa, Marjamaa sanoo.

Kaikista vaikein

Rovaniemen Palloseura kertoi maanantaina lähettävänsä farmijoukkue FC Santa Clausin A- ja B-junioreista kootun joukkueen Veikkausliigan otteluun IFK Mariehamnin kanssa 20. heinäkuuta. Syynä on se, että Veikkausliigan otteluohjelmaa pidetään kestämättömänä joukkueen kannalta.

- Olimme jo syksyllä yhteydessä Veikkausliigaan ja Suomen palloliittoon ja toivoimme, että europelit huomioidaan otteluohjelmassa. Sitten meille heitettiin kaikista vaikein mahdollinen matkustettava Maarianhamina tähän saumaan, päävalmentaja Juha Malinen kommentoi RoPS:n tiedotteessa.

RoPS lähtee 21. heinäkuuta kohti Kreikkaa.

Liki yhtä lämmintä on ollut Ylitornion Meltosjärvellä, 28,6 astetta. Utsjoen Kevolla mitattiin tiistaina 26 astetta, kun tiistaina mittari näytti Utsjoella 30,7 astetta.

Maanantaina Lappi oli Suomen lämpimintä seutua. Tiistaina vielä Lappia lämpimämpiä astemääriä on mitattu muun muassa Turussa ja Porissa. Turussa itapäivän lämpötila oli 30,4. 

Vielä 1970- ja 1990-luvullakin kalatehtaat houkuttelivat suomalaisia Norjaan töihin. Nyt Norjan pieniin kyliin kansainvälistä väriä tuovat etenkin itäeurooppalaiset, venäläiset ja aasialaiset työntekijät. Pienessä Pykeijan kylässä Pohjois-Norjassa on peräti yhdeksän kansallisuutta.

Tallinnasta kotoisin oleva vironvenäläinen Ilja Bugatsov työskentelee viidettä vuotta Pykeijan palvelukodissa. Norjaan houkuttelivat paremmat palkat ja vähäisemmät työmäärät. Virossa Bugatsov teki kahta työtä ja tienasi 1000 euroa kuussa.

Nyt palkalla elää mukavasti, ja Norjan kovia elintarvikkeiden hintoja pääsee loiventamaan Näätämön ja Nuorgamin kauppareissuilla.

Pykeijassa asuu vain noin 230 asukasta, mutta väki on kansainvälistä. Bugatsovillakin on työkavereita Thaimaasta, Venäjältä, Moldovasta, Ukrainasta, Slovakiasta ja Suomesta. Norja työllistää hyvin suomalaisia sairaanhoitajia.

Pykeijan ystävät -yhdistyksen puheenjohtaja Riitta-Leena Jantunen kertoo, että hänelle tulee esimerkiksi suomalaisilta sairaanhoitajilta säännöllisesti kyselyjä työmahdollisuuksista Pykeijassa. Norjan kielen osaaminen on kuitenkin ehdoton vaatimus, pelkällä suomella ei pärjää edes Norjan Pikku-Suomessa.

Bugatsov puhuu suomea, norjaa, venäjää, viroa ja englantia, joten hän pärjää hyvin palvelukodin asiakkaiden kanssa.

Bugatsov arvelee kansainvälisyyteen löytyvän ainakin yhden selkeän syyn:

– Me ulkomaalaiset teemme niitä töitä, joita norjalaiset eivät halua tehdä.

Kaipuu kaupunkeihin

Kylän kalatehdas työllistää niin ikään ulkomaalaisia. Kylässä on myös poronjalostustehdas, jonka jatko on kuitenkin epävarma.

Talouden käänteillä on suora vaikutus kylän asukasmäärään: jos tehdas menee nurin, on pakko muuttaa pois.

Ulkomaalaista työntekijöistä halutaan kuitenkin pitää kiinni, koska Pykeijassakin väki vanhenee ja nuoret muuttavat kaupunkeihin.

Myös Bugatsov, 32, kaipaa ajoittain kaupunkielämää. 

– Tämä Pykeijan kylä on kaunis, mutta kolmekymppiselle hieman tylsä. Ei ole baareja eikä kovin paljon samanikäistä seuraa. Suurin osa pykeijalaisista on eläkeiässä.   

Kaupunkielämässä talouden realiteetit tulevat kuitenkin vastaan. Norjassa asunnot ja elintarvikkeet ovat niin kalliita, että parempikin palkka hupenee niihin nopeasti.

Ivalossa Nellimintiellä on yöllä palanut pihasauna irtaimistoineen. Rakennus tuhoutui palossa täysin.

Vieressä ollut pieni omakotitalo saatiin suojattua palon leviämiseltä.  

Digitan mastotyöt vaikuttavat Ylen kanavien näkyvyyteen keskiviikkona.

Digita tekee mastotöitä Tervolan radio- ja tv-asemalla ja lähetykset katkaistaan töiden aikana kahdeksi tunniksi kello 9-16 aikana.

Katkos koskee Tervolan aseman lisäksi Simon ja Ylitornion Ainiovaaran näkyvyysalueita.

Keski-Romaniasta, Itä-Transilvaniasta kotoisin oleva Ágnes Czincziri kantaa saunavettä Jäämeren saunaan Pykeijassa. Hän puhuu selkeää suomea Pykeijaan saapuneiden suomalaisturistien kanssa. Czincziri on toista kesää töissä Pykeijassa. Hän auttaa Pykeijan monimitoiminaista, matkailubisnestä pyörittävää Elsa Ingilä-Haldorsenia.

Romaniasta Jäämeren rantaan on melko pitkä ja mutkainen matka, miten ihmeessä hän on tänne päätynyt?

– Sattumalta, nauraa Czinciri.

Hän päätyi Pykeijaan työskennellessään toissa talvena Sodankylässä. Czincziri tutustui  Yli-Tepsan perheeseen ja lähti näiden mukana tutustumaan Ruijan pieneen kalastajakylään. Reissulla oli arvaamattomat seuraukset.

– Tulimme käymään Pykeijassa huhtikuussa. Olimme täällä vain yhden yön, saunoimme ja uimme Jäämeressä. Jo siinä ajassa rakastuin kylään.

Ja Elsa taas huomasi pätevän, suomea puhuvan naisen ja tarjosi heti kesäksi töitä.

– Ajattelin ensin, että huhhuh! Minulla oli suunnitelmia jo kotona Romaniassa, mutta harkinnan jälkeen päätin kuitenkin vastata myöntävästi Elsan kutsuun. Olen viihtynyt hyvin.   

Aivan vieraita Finnmarkin lääni ja Pykeija eivät olleet, sillä Romaniassa yliopistossa opiskellessaan Czincziri tutki Finnmarkin lääniä. Häntä kiinnosti myös kylän suomalaisuus ja suomen kieli. 

– Omasta elämästäni tiedän, mitä on asua ja elää vähemmistönä toisessa maassa. Olen Romaniassa romanialais-unkarilainen. Transilvania liitettiin toisen maailmansodan jälkeen Romaniaan, ja kaikki sukujuureni ovat unkarilaisia. Ymmärrän siis hyvin pykeijalaisia, joilla on suomalaiset juuret.

Suomen luonto ja siisteys innostivat

Ágnes Czincziri opiskeli Romaniassa suomea. Sekään ei ole ihan tavanomaisin ratkaisu.

– Päätin opiskella suomea, koska suomi ja unkari ovat sukukieliä. Osaan romaniaa, joten olisin voinut opiskella helposti espanjaa tai italiaa. Minua ei kuitenkaan kiinnostanut opiskella tuttuja kieliä. Suomi onkin ollut suuri mutta mukava haaste, Czincziri nauraa.

Häntä ihastutti myös se, miten suomalaiset pitävät huolta ympäröivästä luonnosta.

– Luonnon kauneus ja rajattomuus olivat minulle tärkeitä.

Suomen kielestä ei varmasti ole yhtä paljon hyötyä kuin maailman valtakielistä, mutta ainakin Pykeijassa pärjää pitkälti suomella, koska turisteista 95-98 prosenttia tulee Suomesta.

Czincziri on alkanut opiskella myös norjaa, koska norjalaiset ovat alkaneet löytää kauniin kotimaankohteensa. Lisäksi nuorempi väki puhuu Pykeijassakin vain norjaa, vaikka suomea opetetaan paikallisessa koulussa.

Nuoret eivät syystä tai toisesta halua käyttää suomea.

Keskustelu Romaniasta on leimaavaa

Suomessa ja monissa muissa Euroopan maissa on viime vuosina käyty keskustelua romanien tilanteesta. Yleensä keskustelu ei ole kovin lämminhenkistä.

– Kyllä tämä on aika ikävä asia, ja varsinkin se miten se vaikuttaa muihin romanialaisiin, jotka ovat lomalla tai muuten vain haluavat tulla Suomeen tekemään rehellistä työtä. Keskustelu on aika leimaavaa, Czincziri sanoo.

Oulussa ja Sodankylässä asunut Czincziri kertoo kuitenkin itse välttyneensä rasismilta.

– Minulla ei ole ollut huonoja kokemuksia siitä, että olen kotoisin Romaniasta. Ehkä se johtuu siitäkin, etten ole joutunut sellaisiin tilanteisiin, joissa keskustelu olisi mennyt rumaksi.

Czinczirin pomo Elsa Ingilä-Haldorsen on myös tietoinen suomalaisten ja norjalaistenkin suhtautumisesta romanialaisiin. Hän päätti tehdä ruohonjuuritason asennetyötä.

– Viime kesänä Itä-Finnmarkin lehti tuli tekemään juttua Elsasta ja kyläkirjastosta. Elsa halusi minun olevan mukana artikkelissa juuri sen takia, että hän halusi korostaa että olen Romaniasta ja olen silti mukana ihan rehellisessä hommassa. Hänelle oli tärkeää näyttää, etteivät kaikki romanialaiset ole kerjäläisiä ja tule tänne varastamaan, Czincziri sanoo. 

Kittilässä tapahtuneen onnettomuuden pelastus- ja raivaustyöt on saatu valmiiksi. Tie 79 on avattu liikenteelle.

Kuorma-auton ja henkilöauton kolarissa loukkaantui kolme ihmistä keskiviikkoaamuna puoli yhdeksän aikaan.

Onnettomuuden vuoksi tie 79 on ollut suljettuna liikenteeltä. Onnettomuuspaikka on Kittilän Sirkan kylästä noin kolme kilometriä Muonion suuntaan.

Loukkaantuneet olivat henkilöautossa. Pelastusviranomaiset joutuivat irrottamaan heidät autosta.

Loukkaantuneet on kuljetettu jatkohoitoon Rovaniemelle.

Kesäkauden puukauppa on jäämässä viime vuotta vaisummaksi, kertoo Metsänomistajien liiton Pohjois-Suomen yhdistys.

Pohjois-Suomen puukaupassa jäätiin kesäkuussa toisena kuukautena peräkkäin jälkeen viime vuodesta. Kesäkuun kauppamäärä Pohjois-Suomessa oli noin 330 000 kuutiota. Määrä on noin viidenneksen viime vuotta vähemmän. 

Vilkkaan alkuvuoden ansiosta tammi-kesäkuun puukauppamäärä oli kuitenkin viime vuoteen verrattuna 8 prosenttia suurempi. Myyntimäärät ovat nousseet eniten Lapissa: 16 prosenttia. Kainuussa nousua on 15 prosenttia, mutta Pohjois-Pohjanmaalla vain 2 prosenttia.

Puun tarvetta vähentävät tilapäisesti investointiseisokit Pietarsaaressa ja Kemissä. Tukin ja kuitupuun ylivarastojen vuoksi myös hakkuita on tilapäisesti rajoitettu.

Hintakehitys tasaista

Pohjois-Suomen kantohinnat olivat kesäkuussa havukuitupuun osalta 1-3 prosenttia viime vuotta korkeammalla ja koivun osalta alueesta riippuen 3-7 prosenttia korkeammat.

Kuusitukin hinta oli Lapissa ennallaan.

Yleisesti Pohjois-Suomessa kuusitukin hintaa painaa kotimaan rakentamisen vähyys. Mäntytukin hinnat ovat pysyneet ennallaan.

Syksyllä vilkastuu

Lomakausi hiljentää heinäkuussa puukauppaa. Metsänhoitoyhdistykset ennakoivat puukaupan vilkastuvan syksyllä. Normaalisti puukauppa alkaa vilkastua elokuun alussa.

Ostajien mielenkiinto kohdistuu edelleen kesäkohteisiin, joissa kysyntää on kaikista puutavaralajeista, mutta erityisesti tukkia tarvitaan alkusyksyksi.

Kittilässä tapahtuneen onnettomuuden pelastus- ja raivaustyöt on saatu valmiiksi. Tie 79 on avattu liikenteelle.

Kuorma-auton ja henkilöauton kolarissa loukkaantui kolme ihmistä keskiviikkoaamuna puoli yhdeksän aikaan.

Onnettomuuden vuoksi tie 79 on ollut suljettuna liikenteeltä. Onnettomuuspaikka on Kittilän Sirkan kylästä noin kolme kilometriä Muonion suuntaan.

Loukkaantuneet olivat henkilöautossa. Pelastusviranomaiset joutuivat irrottamaan heidät autosta.

Loukkaantuneet on kuljetettu jatkohoitoon Rovaniemelle.

Skootteri ajoi pyöräilijän päälle ja jatkoi pysähtymättä ajoa keskustan suuntaan. Poliisi pyytää tapauksesta tietäviä ottamaan yhteyttä Rovaniemen poliisiin numeroon 0295 466 250.

– Se on paikka, jossa voi vaikuttaa, jos vain tahtoo ja työintoa riittää, kuten itselläni tällä hetkellä koen riittävän.

Näin vasemmistoliiton eurokansanedustaja Merja Kyllönen kertoo uudesta pestistään ryhmänsä koordinaattorina liikenne- ja matkailuvaliokunnassa. Kun Suomessa lomaillaan ja vietetään kesäistä arkea, huhkitaan Brysselissä tiukasti. Kyllösen saama koordinaattorin paikka lupaa vastuuta, vaikuttamisen mahdollisuuksia ja paljon työtä.

– Toimin ryhmäni vastaavana liikenne- ja matkailuasioissa, eli neuvottelen muiden ryhmien koordinaattoreiden kaikista lainsäädäntö- ja direktiivikysymyksistä, ennen kuin asiat virallisesti tulevat valiokunnan käsittelyyn.

Kyllösen mukaan europarlamentin vasemmistoryhmässä olisi löytynyt tehtävään myös enemmän kokemusta omaavaa väkeä.

– Itse näen tämän sellaisena luottamuksen osoituksena, että paikka on pystyttävä myös lunastamaan.

Kyllönen uskoo Suomen liikenneministerinä olemisen olleen lopullinen ratkaiseva tekijä pestin saamisessa.

–  Oma kiinnostus tehtävään ja oma poliittinen historia vaikuttivat asiaan. Selkeästi paikkavalinnat tehdään sillä tavalla, että on osoittanut osaamista ja kokemusta sillä alueella, mihin tulee valituksi. Pelkkä oma halu ei riitä.

Kulttuurit kohtaavat Brysselissä

Kyllönen kertoo nykyisellä työmaallaan niin kulttuurien, erilaisten taustojen kuin työtapojenkin kohtaavan toisensa. Valmistautumisesta huolimatta myös yllätyksiä on tullut vastaan.

– Taistelua vallasta käydään paljon näkyvämmin. Suomessa ehkä helpommin vetäydytään nurkkiin jorisemaan kädet nyrkissä, että "kyllä minä haluaisin", mutta Brysselissä kaikki tuovat hyvin selvästi esiin sen, mitä he haluavat ja mihin he pyrkivät.

Kyllönen kokee myös ihmisten kanssa toimimisen eroavan monella tapaa Suomessa totuttuun.

– Joskus hämmentää, kuinka paljon enemmän täällä käytetään käsiä ja kehon kieltä kuin meillä. Jos näitä ihmisiä ei olisi alkanut hiljalleen tuntemaan, olisi voinut epäillä, että he ovat aivan raivoissaan. He ovat kuitenkin vain innoissaan ja tunteella mukana. Kun jäyhä pohjoinen politiikanteko kohtaa keski- ja etelä-eurooppalaisen politikoinnin, niin välillä tuntuu, että on todellisten oopperan draamakuninkaiden ja kuningatterien kanssa töissä.

Arkea eurokansanedustajan malliin

Merja Kyllönen ei ole vielä löytänyt itselleen asuntoa uudeta kotikaupungista. Eurokansanedustajan tavoite olisi saada katto pään päälle syyskuun alkuun mennessä.

– Yksi potentiaalinen, turvallinen ja hyvä paikka on löytynyt. Brysselissä on paljon sellaisia asioita, joita pitää selvittää ja taustoittaa asunnoista, ettet ole sitten vähän ajan päästä ongelmissa. Monia arkisiakin asioita käsitellään tyystin eri tapaan kuin Suomessa. Siihen on saanut tottua, että siinä missä meillä saa jossain asioissa palvelua muutamissa tunneissa, voi täällä joutua odottamaan viikkoja.

Euroedustajat joutuvatkin hoitamaan arkea siinä missä muutkin työssä käyvät. Avaimet käteen toimittavia avustajia ei ole.

– Kyllä täällä täytyy itse tarttua toimeen ja hoitaa asioita. Tässä on joutunut melkolailla nollasta aloittamaan, koska meillä ei ole ollut täällä Suomesta vasemmiston edustajia ja sitä kautta ei ole ollut myöskään avustajakoneistoa. Töitä tehdään hartiavoimin, että saadaan asiat järjestykseen. Eiköhän meillä ole täällä syyskuussa toimiva konttori, jolla päästään kaikkien kanssa yhteystyötä eteenpäin viemään.

Kyllönen luonnehtii uutta kotikaupunkia mielenkiintoiseksi ja monimutkaiseksi.

– Mikään GPS- ja karttajärjestelmä ei tunnu pitävän täällä paikkaansa. Juuri kun kuvittelet kääntyneesi oikeasta kadun kulmasta, niin oletkin toisen nimisellä kadulla kuin kuvittelit olevasi. Ja ihmiset ovat vaikeammin saavutettavia kuin kotimaassa, että kyllä täällä on oppinut arvostamaan suomalaista vieraanvaraisuutta ja ystävällisyyttä. Aikansa menee, ennen kuin pääsee sisään tähän kaupunkiin.

Lomansa Merja Kyllönen toivoo viettävänsä Kainuussa.

– Loma alkaa elokuussa, toivottavasti jonkun päivän siinä ehtii huokaista. Aikamoinen rulijanssi on ollut tässä viimeisten vuosien aikana. Toivoisin saavani upottaa kumisaappaani kainuulaisiin marjametsiin, Kyllönen huokaa toiveikkaana.

Lounaslistalla on usein myös kuhakeittoa ja paistettua Kemijärven kuhaa. Niitä syö toki mielellään mutta samalla ihmetyttää kuinka lounas kannattaa. Kemijärveläinen kauppias myy Kemijärven kuhaa 28 euron kilohintaan eikä se tukussa ole yhtään halvempaa. 

Kalastava ravintolayrittäjä

– Pyydystän kaiken kalan itse. Minulla on parikymmentä verkkoa ja käyn kokemassa niitä säännöllisesti. Kokille raaka-aineen laatu merkitsee eniten. Kun itse pyydystää, käsittelee ja huolehtii kylmäketjusta, voi olla varma kalan laadusta ja puhtaudesta.

– Vain hauki on kaupassa niin halpaa, että siitä voi tehdä lounashinnoilla ruokaa. Mutta hauenkin verkotan itse, Pekka Heikkilä kertoo.

Hän sanoo muuttaneensa takaisin kotiseudulle päästäkseen Kemijärven isolle selälle kalaan.

Haukiburgerista pitävät erityisesti lapset ja nuoret

Heikkilä on syntyjään kemijärveläinen, mutta muutti 20 vuotta sitten etelään lukuisten lappilaisten tavoin. Perhe vietti kaikki lomat pohjoisessa. Vuosi vuodelta lomamatkoilta oli aina vaikeampi palata takaisin ja koko perhettä vaivasi koti-ikävä. Niinpä he muuttivat Kemijärvelle ja alkoivat pyörittää ravintola Cafe´ Loimua Pyhätunturilla.

Kun Pekka halusi ottaa ravintolan ruokalistalle Pohjolan parhaat raaka-aineet, paikalliset katsoivat häntä säälien. Vai muka haukea aiot tarjota asiakkaille. Se homma ei kannata.

Vastoin ulkopuolisten ennakkoluuloja haukiburgerista kehittyi Pyhälle oma suosikkiruokalaji, josta pitävät erityisesti lapset ja nuoret. Tässä kuulette haukiburgerin valmistusreseptin ja tarkoin varjellun salaisuuden, miten kalapihvistä saa yhtä kiinteää ja ruokaisaa kuin lihaleikkeestä.

Alla haukiburgerin valmistusresepti ja tarkoin varjellun salaisuus, miten kalapihvistä saa yhtä kiinteää ja ruokaisaa kuin lihaleikkeestä.

Haukiburgeri:

haukifilee jauhetaan kahteen kertaa erittäin ohuella terällä
suola vatkataan seokseen
massa jäähdytetään tunnin ajan
kananmunaa vain hiukan
kuullotettua sipulia
korppujauhoa
vähän kermaa
suolaa
valkopippuria

Tapani Niemi