Kolmisen viikkoa ministerinpestiä hoitanut Orpo on kuitenkin vakuuttunut siitä, että lohen riittävä pääsy lisääntymisjokiinsa on turvattava. Aiotteko ministerinä edelleen jatkaa pyyntirajoitusten ja kiintiöiden tiukentamista?

- Kyllä eli haluan pitää huolen siitä , että saalismäärät eli kiintiöt ovat Itämeren altaassa kestävällä tasolla niin että lohta nousee tai riittää nousemaan jokeen, joka on kaikkein tärkein, jotta se pääsee luontaisille lisääntymisalueilleen. Jokeen nouseva lohi on tietenkin sitten kaikkein arvokkainta tällä seudulla elinkeinojen ja virkistyskalastuksen näkökulmasta. Minusta pitää ehdottomasti jatkaa tätä nyt  harrastettua hyvää lohipolitiikkaa.

Metsähallituksesta neuvotellaan elokuussa

Orpon ministerinpöydällä on myös lakiluonnos Metsähallituksesta. Luonnos on ollut lausunnoilla ja niiden sato on hyvin ristiriitainen.

-Haluan tutustua lausuntoihin ja muutosesityksiin hyvin huolellisesti. Lisäksi haluan käydä keskusteluja eri poliittisten ryhmien kanssa elokuun aikana ja sen jälkeen sitten muodostaa lopullisen oman kantani siihen, että missä muodossa metsähallituslaki sitten lopulta annetaan valtioneuvosto-käsittelyyn.

Orpo pyrkii edelleen siihen, että laki saataisiin voimaan ensi vuoden alusta.

Metsähallituksen metsätalouden yhtiöittämistä on voimakkaasti ajanut ministeriönne ylijohtaja Juha Ojala. Hän on hakenut Metsähallituksen toimitusjohtajaksi. Onko hän ollut rakentamassa omaa hiekkalaatikkoa leikkipaikakseen?

-En halua enkä voi ottaa ollenkaan kantaa tähän asiaan, että hän on omalla virkavastuullaan, omassa virassaan, toimensa puolesta valmistellut lakia ja hänellä  on oikeus hakea uutta tehtävää siinä kuin muillakin. En minä osaa tämäntyyppiseen kysymykseen vastata. Orpo aikaa ratkaista Metsähallituksen toimitusjohtajan valinnan elokuussa.

Hänen mukaansa syksyllä ministeriön pöydällä on myös kannanotto Suomen liittymisestä  alkuperäsikansojen oikeuksia turvaavaan ILO-sopimukseen.

-Tämä on pitkä prosessi ja minun ja ministeriöni näkökulmasta vielä ristiriitainen ja vaikea kysymys.

Oikeus 60 euron kausilupaan koskee Utsjoen pääuomaa sekä sivujokia. RKTL:n tutkijan Eero Niemelän mukaan vaarassa ovat vesistön lohikanta sekä paikallisten perinteinen lohenpyynti.

Huolestuttavaa Niemelän mukaan on se, että luvan saavat kaikki riippumatta kalastusoikeuden suuruudesta ja luvassa ei rajoiteta lohimääriä millään tavalla.

- Tämä on ristiriidassa Tenojoen kalastussopimuksen kanssa, jossa määrätään, että lohikannat tulee säilyttää ja niitä tulee lisätä tarkoituksenmukaisin toimenpitein, Niemelä sanoo.

Tilanne on hänen mielestään kiusallinen käynnissä olevien Tenonjoen kalastussopimusneuvotteluiden kannalta. Norja vaatii kalastuksen voimakasta säätelyä.

Taustalla laki

Osakaskunnan on pakottanut muutokseen Suomen kalastuslaki, jonka mukaan kaikilla asumispaikasta riippumatta tulee olla oikeus kalastamiseen.

Utsjoen kirkonkylän hoitokunnan jäsenen Veikko Porsangerin mukaan Niemelän pelko on aiheeton. Porsangerin mukaan tähän mennessä hoitokunnan alueelle on myyty tänä kesänä vain kymmenisen lupaa.

Haaparannan pohjoispuolella tapahtui keskiviikkona alkuiltapäivällä vakava liikenneonnettomuus.

Radio Norrbottenin mukaan yksi ihminen menehtyi. Kaksi ihmistä loukkaantui ja heidät on viety sairaalahoitoon. Vammojen vakavuudesta ei vielä ole tietoja. Loukkaantuneet olivat kuitenkin tajuissaan. Heidät vietiin Sunderbyn sairaalaan ambulanssilla ja helikopterilla.

Pelastuslaitoksen mukaan onnettomuudessa auto törmäsi puuhun ja syttyi tuleen.

Valtatie 99 Haaparannan ja Kukkolan välillä oli jonkin aikaa kokonaan suljettuna liikenteeltä, mutta myöhään iltapäivällä onnettomuuspaikan ohi pääsi jälleen kulkemaan.

Rovaniemelle on määrätty veneilijöille nopeusrajoituksia Saarenputaalle, Kulpinväylälle ja Keinuvuopajalle. Näillä vesillä saa ajaa korkeintaan yhdeksän kilometrin tuntivauhtia. Lapin vesistöissä harvinaisilla rajoituksilla pyritään estämään törmäyksiä, melua sekä aaltoja, jotka haittaavat melojia ja muita pienillä veneillä liikkujia.

- Rajoitukset ovat tarpeen ainakin vilkkailla ja kapeilla väylillä. Veneilyn suosio on koko ajan kasvussa ja vesillä on kokemattomia kuskeja. Joskus myös hirvittää uimareiden puolesta, sanoo Rovaniemen veneilijät ry:n perustajajäsen Pekka Muhojoki.

Muhojoen mukaan ihmiset ovat vasta nyt löytämässä Rovaniemen seudun mahtavat jokien rantahietikot, saaret ja uimapaikat. Joillakin saarilla on kesäisin lampaita ja hevosia. Siellä täällä on hienohiekkaisia luonnontilaisia rantoja. Veneily alkoi kiinnostaa ihmisiä muutama vuosi tukinuiton jälkeen, uitto loppui 1991.

Yhdistys haluaa edistää hyvää veneilykulttuuria, missä tunnetaan säännöt ja otetaan muut huomioon. Väistämisvelvollisuus virtapaikoissa on aina sillä joka menee vastavirtaan.

- Vesillä liikkujan on osattava arvioida nopeuksia ja etäisyyksiä. Esimerkiksi uistelijalla saattaa olla monta siimaa vedessä yhtä aikaa, kyllä siihen menee aikaa ja tilaa kun venettä pitäisi liikuttaa, muistuttaa Muhojoki.

Veneessä olijoiden täytyy tietää kuka on päällikkö, jotta etenkin vaaratilanteessa osataan toimia päällikön ohjeiden mukaisesti.

Lapissa moottoriveneilyä rajoitetaan harvoin. Yleisimmin vesialueelle määrätään nopeusrajoitus, mutta täyskiellot ovat erittäin harvinaisia.

Vierasvenesatama keskustaan?

Rovaniemen veneilijät on tyytyväinen siihen, että reitit on merkitty. Reittejä on merkitty keskustasta Ounasjoella Sinetän laavullle ja Kemijoella Oikaraiseen saakka.

- Hyvin on kaupunki merkinnyt. Se on tärkeää, sen verran vaativia väyliä joilla on. Varsinkin Kemijoki on vaativa, sanoo yhdistyksen jäsen Juha Jaakola.

Jaakola toivoo keskustaan siltojen väliin vierasvenesatamaa, nykyisin siinä on lähinnä pelastusviranomaisten käyttöön tarkoitettu pieni laituri.

- Safariyrityksillä on siinä laituri, mutta ei siihen muiden sovi parkkeerata tietenkään. Toivottavasti saamme kunnon laituripaikat, toivoo Jaakola.

Yhdistys haluaisi myös tankkauspisteen, jotta polttoaineita ei tarvitsisi kantaa kanistereissa.

Poliisi tarkasti Rovaniemellä tiistaina 22 venettä, ja se joutui puuttumaan tavalla tai toisella puoleen niistä. Useimmin veneistä puuttuivat pelastusliivit tai niiden rekisteröinnissä oli puutteita.

Sen sijaan keskiviikkona Kemijärvellä vastaavassa valvontaiskussa poliisi joutui puuttumaan vain kolmen veneilijän tekemisiin kahdestatoista.

Poliisi kirjoitti Rovaniemellä ja Kemijärvellä yhteensä 10 sakkoa tai rikesakkoa.

Poliisin mukaan postitiivisinta valvontaiskussa oli se, että kaikki veneilijät selvisivät alkometrin puhallustestistä puhtain paperein.

Norjan tulli takavarikoi turisteilta viime vuonna Finnmarkenin ja Tromssan raja-asemilla viisi tuhatta kiloa kalafilettä.

Tänä vuonna takavarikkomäärä on jo 2 300 kiloa filettä, mikä on pyöreänä kalana jopa 7 000 kiloa.

Norjan tullin mukaan paitsi salakuljetusyritysten määrä niin myös kerralla salakuljetettavan kalan määrä on selvässä kasvussa.

Tullin haaviin on jäänyt jopa 500 kalafilekilon saalis. Yksityishenkilö saa viedä Norjasta kerralla 15 kiloa kalafilettä.

Koskiensuojelulain purkaminen ei automaattisesti tarkoita Kollajan altaan rakentamista Iijokeen. Näin arvioi ympäristöoikeuden professori Tapio Määttä.

Itä-Suomen yliopiston oikeustieteiden laitoksen johtajana työskentelevä Määttä muistuttaa, että Kollaja-hanke edellyttäisi useiden eri lakien mukaisia lupia.

Lain säätämisjärjestys mahdollinen

Eduskunnassakaan koskiensuojeluain avaaminen ei ole Määtän mukaan ehkä mahdollista tavallisessa lainsäätämisjärjestyksessä. Kollajan rakentamislupa vaatisi taakseen kahden kolmasosan enemmistön eduskunnassa eli perustuslain säätämisjärjestyksen.

- Nykykäytännön mukaan perustuslain mukaista säätämisjärjestystä pyritään viimeiseen asti välttämään, Määttä muistuttaa.

Määttä sanoo, että vesilain intressivertailusäännöstä pohdittaessa hanke edellyttää huomattavaa hyötyä suhteessa haittoihin.

- Tämänhetkisen tiedon valossa voi esittää aika kriittisen kysymyksen: onko Kollajan hankkeella sellaisia huomattavia hyötyjä suhteessa haittoihin, että vesilain mukaiset luvat voisivat oikeudellisesti olla saatavissa.

- Mielestäni on syytä aika vahvasti epäillä sitä, onko Kollajan altaan rakentamiselle oikeudellisia edellytyksiä vesilainkaan näkökulmasta.

Ely:n menettely poikkeuksellinen

Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne-  ja ympäristökeskus hyväksyi viime talvena lausunnossaan Pohjolan Voiman täydennykset arvioihin Kollajan vaikutuksista alueen Natura-suojeluarvoihin. Lausunnossaan Ely-keskus totesi, että hanke ei merkittävästi vaarantaisi alueen luontoarvoja.

Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus on hyväksynyt lausunnossaan Pohjolan Voiman täydennykset arvioihin Kollaja-hankkeen vaikutuksista alueen Natura-suojeluarvoihin. Lausunnossaan Ely-keskus toteaa, että hanke ei merkittävästi vaarantaisi alueen luontoarvoja.

Ely-keskuksen asiaa esitellyt virkamies jätti lausuntoon eriävän mielipiteen. Menettely hämmästyttää oikeusoppinutta.

- On hyvin poikkeuksellista, että asiantuntijavirkamies joutuu jättämään eriävän mielipiteen oman viraston sisäiseen paperiin. Tämä tietenkin kertoo hankkeen vaikutusten arvioinnin ristiriidoista.

"On kilpailevia totuuksia"

- Viime kädessä tuomioistuimet joutuvat arvioimaan erilaista tietopohjaa, jota hankkeesta saadaan, jos tässä mentäisiin lupaharkintaan, professori sanoo.

- On olemassa kilpailevia totuuksia ja tietoa. Oikeudellisesti tietoperusta on tasa-arvoista, Määttä muistuttaa.

- Tiedon laatu ratkaisee. On mahdollista, että hankkeen vastustajat – alueen ihmiset – pystyvät mahdollisessa lupaprosessissa esittämään sellaista tietoa, joka vakuuttaa päätöksentekijät ja tuomioistuimet lupaharkinnassa.

- Paikallisten ihmisten tiedoilla voi olla ratkaiseva merkitys. Tässä mielessä Ely-keskuksen yksittäisellä Natura-arviolla ei ole ratkaisevaa merkitystä hankkeen etenemisen kannalta, Määttä sanoo.

Sosiaalipalvelut muuttavat Rovakatu 2:sta kadun toiselle puolelle Rovakatu ykköseen, juuri peruskorjattuihin tiloihin.

Rovakadun alkupää on suljettu perjantaina aamuseitsemästä iltakymmeneen saakka. Uusissa tiloissa sosiaalipalvelut aloittaa ensi tiistaina 15. heinäkuuta.

Metsähallituksen mukaan Näätämölle on ollut myynnissä 1 500 lupaa. Luvilla on ollut niin suuri kysyntä, että jäljellä on enää yksittäisiä lupia ensi viikolle ja muutamalle elokuun päivälle.

Metsähallitus neuvoo kalastajia varmistamaan lupien saatavuus hyvissä ajoin ennen kalareissua Ylä-Lappiin,  Näätämöjoen lisäksi myös Juutuajoelle ja Ivalojoelle.

Paikalliset luopuivat

Lupakiintiöllä halutaan turvata luonnonvarainen Näätämöjoen lohikanta, jotta lohta voidaan kalastaa myös tulevaisuudessa.

Jotta virkistyskalastajille on saatu lupia, ovat paikalliset asukkaat Sevettijärvellä ja Näätämössä vapaaehtoisesti rajoittaneet omaa kalastustaan. Myös Norja on tehnyt rajoituksia Näätämäjoella.

Luvat voi ostaa ja lupatilanteen tarkastaa nettisivuilta www.eraluvat.fi.

Lisäksi Kuosmasen on maksettava loukkaamalleen utsjokelaiselle miehelle 2 000 euron korvaus sekä 400 euroa tämän oikeudenkäyntikuluja. Rangaistuksessa on otettu lieventävänä huomioon tapauksen saama mediahuomio.

Kuosmanen julkaisi tammikuussa 2013 Facebook-sivuillaan linkin sanomalehtiuutiseen ja utsjokelaista kunnan virkamiestä esittävään kuvaan. Tämän jälkeen sivuilla käytiin miestä halventavaa keskustelua.

Keskustelu sai laajaa julkisuutta, sillä Kuosmasella on noin 5 000 Facebook-seuraajaa. Syyttäjä oli vaatinut tuomiota törkeästä kunnianloukkauksesta.

Kuosmanen myönsi syyllistyneensä kunnianloukkaukseen ensimmäisessä kirjoituksessaan, jossa hän käytti utsjokelaismiehestä kolmea halventavaa ilmausta. Kuosmanen ei mielestään ollut kuitenkaan vastuussa muiden henkilöiden Facebook-keskustelussa kirjoittamista, kunniaa loukkaavista kommenteista.

Yrityksillä kiistaa

Utsjokelaismiehen mielestä kunniaa loukkaavasta kirjoituksesta kärsivät hänen lisäkseen myös hänen vaimonsa matkailuyritys sekä perheen kaksi lasta. Myös Sakari Kuosmasella oli tapahtuma-aikaan matkailualan yritys Utsjoella. Oikeuden mukaan kirjoituksen taustalla olivat erimielisyydet yritystoiminnassa.

Halventavat ilmaisut olivat näkyvillä Sakari Kuosmasen Facebook-sivuilla 30. tammikuuta - 1. helmikuuta 2013. Tämän jälkeen Kuosmanen poisti viestiketjun.

Käräjäoikeus katsoi, että kirjoitus kytkeytyi utsjokelaismiehen toimintaan kunnan virkamiehenä sekä elinkeinoelämässä, joten hänen on siedettävä tavallista ihmistä enemmän arvostelua.

Jarkko Honkanen ei olisi uskonut, minkälainen pyöritys tangomatka olisi alkukarsinnoista finaaliin. Mutta rovaniemeläinen on tuon matkan tehnyt ja tänä iltana kello 21 alkavassa suorassa lähetyksessä selviää,  kuka on tämän vuoden tangokuningas.

Honkasen lisäksi tittelistä kisaavat Juha Hautaluoma, Jarno Kokko, Leif Lindeman, Mikko Mäkeläinen ja Teemu Roivainen.

Ensimmäinen kierros esiinnytään smokeissa, sitten 60-70-lukujen teemaan sopivissa asuissa ja sen jälkeen taas puetaan smokit ylle.

– Ei ole ennen ollut päällä tuommoista rusettia, muut sanovat, että kyllä se sopii, Lapin poika toteaa naureskellen.

Kari Väänäseltä kannustusta

Honkanen on saanut valtavasti kannustusta lappilaisilta ja tavannutkin oman maakunnan väkeä Tangokadulla.

- Teatteriohjaaja Kari Väänäseltä tuli viesti. " Koko Lappi on sinun takana, hoida homma kotiin!". Eli ei yhtään paineita, Honkanen naureskelee.

Areenalle musiikkiharjoituksiin, Torikeskukseen esiintymään ja sitten illan harjoituksiin. Honkanen lähtee jatkamaan tiivisohjelmaista finaalipäiväänsä.

Tangomarkkinat suorana lähetyksenä 10.7.2014 Yle TV1 ja Radio Suomi alkaen kello 21.00. 

Hyötyeläinten pito kaupunkialueella edellyttää erilaisia lupia. Moni haluaisi kesäksi lampaita ja kanoja asemakaava-alueillekin, mutta paperityön määrä pelottaa. Eläinten pitoon liittyviä asioita käsittelevät rakennusvalvonta-, ympäristönsuojelu-, elintarvikevalvonta sekä eläintensuojeluviranomaiset.

Kotieläimistä ei ilmoitusta tarvitse tehdä, mutta kanoista, lampaista, hevosista, lehmistä ja muista hyötyeläimiksi luettavista lajeista on viranomaisen lomake täytettävä. Mikäli eläimiä on suuri määrä tulee kyseeseen lisäksi ainakin ympäristöluvat. Keveimmillään lupaviidakosta selviää pelkällä ilmoituksella terveysviranomaiselle.

Kanoja hankkivan on lisäksi rekisteröidyttävä siipikarjan pitäjäksi aluehallintavirastoon. Jos munia annetaan oman talouden ulkopuolelle tulee kanalasta ottaa salmonellanäytteet säännöllisesti. Eläimiä hankkivan kannattaa esitellä suunnitelma naapureille ja hankkia etukäteen kirjallinen suostumus. Eläimistä ei saa aiheutua häiritsevää ääntelyä eikä hajuhaittoja.

Rovakaaren terveysvalvonnan johtaja Sini-Sisko Kilpeläisen mukaan ilmoituslomakkeen täyttäminen ei ole vaikeaa.

- Lomake on laadittu niin, että kyllä siitä selviää. Eläinten pito koskee eri viranomaisia, se on totta, mutta viranomaiset kyllä neuvovat, vakuuttaa Kilpeläinen.

Evira on laatinut muistilistan nettisivullaan muun muassa kesäkanojen pitäjälle.

Rovaniemen kotiseutumuseon hirsirakenteinen sauna on restauroitu valmiiksi ja odottaa kylpijöitä. Saunoja on rakennuksessa itse asiassa kaksi - aikoinaan toinen sauna oli herrasväen käytössä ja toinen oli työväen käytössä. Hienolla paikalla aivan Kemijoen rannalla sijaitsevan saunan on rakennuttanut Kemijoki-yhtiö, jonka hallussa Pöykkölän tila oli vuosina 1910-1957.

Saunan avajaisia vietettiin suomalaisen saunan päivänä kesäkuun 14. päivänä. Restaurointi tehtiin osana ammattiopiston ja ELY-keskuksen taannoista kurssia, jonka avulla haluttiin edistää arvokkaiden rakennusten restaurointiosaamista Lapissa. Timo Käkelä, kokenut kirvesmies suoritti kisällin ammattitutkinnon restauroidessaan saunaa. Saunan salvos on erikoinen lohenpyrstölukkosalvos.

- Käkelä piirsi nurkkien salvoksesta pirrokset ja moottorisahalla teki uudet. Työn arvioinut mestari piti työtä erinomaisena, kehuu kotiseutuyhdistuksen johtokunnan jäsen Juhani Pöykkö.

Saunan sisäpuoli on hirsipintaa, jolloin heti pääsee näkemään puun kunnon. Hirsi kuivuu kokonaan.

Kaikki materiaalit ovat joko alkuperäisiä tai uusia luonnonmukaisia. Hirsien välissä on pellavarivettä. Yläpohjaan on laitettu sanomalehtipaperista tehty puhallusrivilla. Pukuhuoneen ja eteisen rossilattian eristeenä on sahanpurua.

Sauna sijaitsee vain muutaman metrin päässä rannasta.

- Tuossa vieressä, 30 metrin päässä oli kaupungin viemäri niin päätimme vetää viemärin siihen, niin ei pesuvedet ajaudu edes maahan, kertoo Pöykkö.

Saunan ylin laude on 90 senttiä syvä. Laude on kuusipuuta.

Yhdistys vuokraa saunaa perinteisestä saunomisesta kiinnostuneille siivoille ihmisille.

Rovaniemen kotiseutumuseo on yksi harvoista sodalta säilyneistä tyypillisistä Kemijokivarren kantataloista. Museon päärakennus, puovi ja kaksi aittaa kuuluivat Pöykkölän tilaan, jonka Kotiseutuyhdistys Rovaniemen Totto ry osti vuonna 1957. Sen jälkeen alueelle on siirretty 13 hirsirakennusta. Museo avattiin yleisölle vuonna 1959.

Kaivoksen avolouhos ja kaivosjätealueet kasvavat laajennuksessa. Sen myötä kaivoksesta on tulossa lähivuosina Suomen suurin kaivos. Kaivos voi uusien lupien myötä louhia malmia 10 miljoonaa tonnia vuodessa.

Kaivoksen jätevesipäästöt kasvavat ja muun muassa vahingot kalavesille lisääntyvät. Kalataloushaittoja rajoitetaan nostamalla kaivoksen kalatalousmaksua aiemmasta. Pohjois-Suomen Avin mukaan vesistölle ei arvioiden mukaan tule olennaisesti lisääntyvää haittaa.

Kaivosyhtiö First Quantum Minerals haki lupaa laajentamiselle jo ennen kuin kaivos aloitti toimintansa kaksi vuotta sitten. Kaivoksen ex-johtaja Andrew Reid uhkasi Lapin Kansassa huhtikuussa, että ilman laajennuslupaa kaivos sulkee syyskuussa.

Kaivosyhtiön on asetettava yli 14 miljoonan euron vakuus asianmukaisen jätehuollon ja jälkitöiden varmistamiseksi.

Metsähallituksen metsänhoitoesimies Unto Karttunen tartuu kaasupolttimeen ja sytyttää mättäikön tuleen. Tulipesäkkeitä tehdään koko pitkä rivi ja tuli lähtee pikkuhiljaa etenemään.

Savu nousee korkealle Tervolan Kätkävaaralta torstaina. Metsähallituksen toteuttama kulotus on valmisteltu hyvin jo edellisenä päivänä ja aamulla.

Vettä on pumpattu reuna-alueille ja joka puolella on pumppuja ja vesilätäköitä, joista ruiskutellaan vettä kulotuksen reunoille pitkin päivää.

– Tuli tehdään vastatuuleen, jolloin se etenee ihan rauhallisesti kulotettavalle alueelle, kertoo kulottamisen konkari Karttunen.

Tervolassa kulotetaan yhteensä 13 hehtaaria. Tuli päästetään irti myös pystymetsään. 2,6 hehtaarin metsä poltetaan, jotta metsäpaloalueilla eläville eliöille olisi paremmat olot.

– Tähän voi jo parin viikon päästä tulla eri lajeja. Ne haistavat savun ja löytävät kyllä tänne, kyllä niitä elelee tässä ympäristössä, kertoo Karttunen.

Kulottaminen on kallista metsänhoitoa

Kulotus on hyvä, vaikkakin kallis maanparannuskeino. Kulotuksen jälkeen alueelle voi kylvää puun siemeniä, jotka kasvavat hyvin puhtaalla, poltetulla maaperällä.

– Metsähallitus on oikeastaan ainoa taho, joka osaa kulotuksen. Se maksaa hehtaarilta noin viidestä sadasta yli tuhanteen euroa, riippuen alueesta ja siihen tarvittavasta työmäärästä, Karttunen sanoo.

ELY-keskuksen käynnistämän NATNET Life+ -hankkeen toimesta on tarkoitus kulottaa Lounais-Lapissa kahdeksan eri kunnan alueella. Tavoiteena on kulottaa yksityismaata noin sadan hehtaarin verran.

Tulta hallitaan parhaiten tulella

Tuli leviää hitaasi mutta varmasti kulotusalueella. Tuuli kieppuu jonkin verran, mutta tuli pysyy hallinnassa.

– Joskus tulee yllätyksiä. Tuli saadaan parhaiten taltutettua tulella, eli tehdään tulen eteen vastatuli, joka niin sanotusti kerää tulen ylöspäin ja estää leviämisen, Karttunen sanoo.

Suurin osa Tervolan kulotusalueesta sijaitsee METSO -suojelualueella. Kulottamisella parannetaan metsän monimuotoisuutta ja luontoarvoja.

Välillä kulottajat istahtavat metsätien reunalle. Makkaratikut löytyvät metsästä ja nuotionkin voi kulotusalueelle turvallisim mielin tehdä.

– Kyllä sitä mieluummin makkaran paistaa pienemmällä nuotiolla, vaikka tulta onkin joka puolella. Saattaa tulla kuuma jos menee liian lähelle, naurahtaa Karttunen.

Perämeren lohisaaliit ovat lähes puolittuneet viime vuodesta.

Kesä-heinäkuun vaihteessa esimerkiksi Perämeren eteläosista Ahvenanmaalle saakka ammattikalastajat olivat saaneet saaliikseen noin 10 000 lohta, kun viime vuonna vastaavaan aikaan lohisaalis oli noin 15 000 yksilöä.

- Perämeren pohjoisosissakin saalis on lähes puolittunut, kertoo kemiläinen ammattilakalastaja Kari Heinikoski.

- Kalaa lähti viikon päivät, mutta sitten kalan tulo tyrehtyi. Nyt kausi alkaa olla jo ohi.

- Kalat ilmeisesti menivät jokiin ennen kuin me saatiin pyynti käyntiin, Heinikoski toteaa.

Muun muassa Torniojokeen on tänä kesänä noussut poikkeuksellisen paljon lohia. Myös kalastajille epäedulliset tuulet ovat kuljettaneet lohia rannikoiden rysien ulottuvilta kauemmas merelle.

- Ajoksen edustalla itse olen kalastanut  suurinpiirtein puolet siitä mitä parina viime kesänä olen saanut. Viime vuonna kalastajat saivat näinäkin päivinä vielä hyviä saaliita, mutta nyt kalasaalis on muuttunut täällä jo ihan kossiloheksi, Kari Heinikoski kuvailee.

Pelastuslaitos ohjaa paikalla liikennettä. Onnettomuus tapahtui Enontekiöllä, välillä Vähäniva-Muonio. Liikenneviraston mukaan tarkempi paikka on Äijäjoki.

Korjattu 11.7. kello 10.12. Tien sulkemisaika piteni ja suljettuna on vain toinen ajokaista.

Pellon Juoksengissa järjestetään jo neljättä kertaa avovesiuintitapahtuma Swim the Arctic Circle. Tällä kertaa olosuhteet ovat hyvät, koska säätiedotus lupaa hellettä Tornionjokilaaksoon.

– Nyt näyttää pärjäävän ilman kuivapukua, kertoo avovesiuinnin spesialisti Nordin.

Hän on laskenut, että 10 kilometrin uintimatkaan menee noin kolmisen tuntia, jos matkavauhti on kolme kilometriä tunnissa.

Ohjelmassa on myös lyhyempiä matkoja

Väkeä odotetaan erityisesti perjantain ja lauantain välisenä yönä tapahtuvaan 2700 metrin uintiin, jossa uimarit lähtevät Suomen puolelta vanhan koulun rannasta klo 00.05 suomen aikaa ja ylittävät valtakunnanrajan sekä napapiirin.

Nopeimmat saapuvat Ruotsin puolelle noin klo 23.40 Ruotsin aikaa eli he uivat ajassa taaksepäin.