Ohjelman tavoitteena on, että saamen kielten puhujia on nykyistä enemmän, palveluja tuotetaan saamen kielellä ja kielen käyttöä arvostetaan. Nykyisin kaikki kolme Suomessa puhuttua saamen kieltä - pohjoissaame, inarinsaame ja koltansaame - ovat uhanalaisia ja erityisesti inarinsaame ja koltansaame jo häviämisvaarassa.

Periaatepäätöksen mukaan saamen kielen ja saamenkielistä opetusta kehitetään ja lisätään erityisesti saamelaisten kotiseutualueen ulkopuolella, jossa asuu noin 70 % saamelaisista lapsista ja nuorista.

Etäopetusta kehitetään turvaamaan opetusta saamelaisten kotiseutualueen ulkopuolella. Lisäksi tulee lisätä saamen kieltä osaavan pätevän varhaiskasvatus- ja opetushenkilöstön määrää sekä korottaa asteittain oppimateriaalin tuottamiseen varattua rahoitusta.

Kielipesiä, päivähoitoa ja kielikylpyä

Saamen kielen elvyttämiseksi laajennetaan myös kielipesätoimintaa järjestämällä lapsille saamenkielistä päivähoitoa tai avointa varhaiskasvatustoimintaa sekä koululaisille iltapäivätoimintaa kielikylpymenetelmää käyttäen.

Kielen huoltoa, tallentamista ja tutkimusta sekä saamelaiskulttuuria edistetään. Saamelaisen kulttuurin ja kielten edistämiseksi pääkaupunkiseudulle kaavaillaan perustettavaksi saamelaisten kohtaamispaikka/toimintakeskus ja Sevettijärvelle kolttasaamelainen kieli- ja kulttuurikeskus, jonka yhteyteen voidaan luoda erilaisia koltansaamenkielisiä palveluja ja tietopalvelu. 

Myös tiedotusvälineillä on tärkeä tehtävä saamen kielten elvyttämisessä. Tavoitteena on, että saamenkielistä mediatarjontaa kaikilla kolmella saamen kielellä olisi enemmän ja ohjelmayhteistyötä tehtäisiin yli rajojen Ruotsin ja Norjan kanssa.

Nyt hyväksytyn periaatepäätöksen taustalla on hallitusohjelman kirjaus, jossa edellytetään saamen kielen elvyttämisohjelman toimenpiteiden toteuttamista ja resurssien turvaamista. Päätös linjaa valtioneuvoston tavoitetason. Osa toimenpiteistä rahoitetaan nykyisiä määrärahoja suuntaamalla ja lisärahaa vaativista toimista päätetään valtiontalouden kehyksissä ja vuosittaisissa talousarvioissa.

Valtioneuvoston periaatepäätös edistää osaltaan perustuslain takaamaa oikeutta saamelaisille alkuperäiskansana ylläpitää ja kehittää kieltään ja kulttuuriaan. Saamen kielen elvyttämisohjelman laatiminen asetettiin tavoitteeksi valtioneuvoston eduskunnalle antamassa ihmisoikeusselonteossa vuonna 2009. Periaatepäätös perustuu opetus- ja kulttuuriministeriön johdolla valmisteltuun ohjelmaan, josta käytiin neuvottelut saamelaiskäräjien kanssa helmikuussa 2014.

Ranualla on hilla harvassa tänä kesänä. Hallat ja yöpakkaset ovat vieneet ison osan avosoilla kasvavien hillojen kukista ja supuista. Esimerkiksi Elvi Kestilän mökillä ei hillaa ole.

– Korvasieniaikaan oli hirveän paljon kukkia, mutta juhannuksena oli pakkasta ja mitä on niin ne on tyhjiä ainakin meidän mökin vieressä. Korpeen tai jonnekin järvien rantaan voi tulla mutta ei avosoille.

Joissakin paikoissa hilla on välttynyt pakkasen puraisulta ja kesän kuivuudelta, mutta niitä paikkoja on kuitenkin suhteellisen vähän. Pakkanen vahingoitti hillaa vielä kukkavaiheen jälkeen, kun se oli tupella, eikä siitä silloin tule syötävää marjaa, sanoo ranualainen Juhani Pulju.

– Suojasilta metiltä niitä löytyy, mutta avosoilta ne on kyllä menny. Kuivettuneita ruttanoita on vaan muutamia.

On kuitenkin vielä liian aikaista sanoa tarkasti, millainen hillasato tänä vuonna saadaan: hilla on paikoin Lapissa vieläkin kukassa. Ne marjat kypsyvät vasta loppukesästä.

Haastatteluun kutsuttiin Antti Määttä Kolarista, Erkki Parkkinen Pelkosenniemeltä, Kati Hietaniemi Oulustaja Harri Saarimaa Sallasta. Haastattelu järjestetäään elokuun 14. päivä.

Sallan kunnanjohtajaksi haki yhteensä 17 henkilöä eri puolilta Suomea. Ensimmäisellä kerralla virkaa haki vain kuusi henkilöä. Toisella kerralla eli jatketulla hakukierroksella tuli yksitoista uutta hakijaa.

Haastattelut käydään elokuussa, minkä jälkeen hallitus tekee ehdotuksensa valtuustolle.

Sallan uuden kunnanjohtajan nimi pitäisi olla selvillä elokuun lopulla tai syyskuun alussa.

Elämä Kemijärven keskustassa vilkastui selvästi jo torstaina, kun festarivieraita alkoi valua kaupunkiin kaikilta suunnilta. Virta vain kiihtyy ja tunnelma nousee. Kemijärven campingalue täyttyi jo eilen matkailuperävaunuista ja -autoista. Alueelle halusi kaksinkertainen määrä, kertoo yrittäjä Raimo Haikonen.

Kemijärvellä odotetaan, mihin juhlavieraat lopulta päänsä kallistavat. Konkurssissa olevaa hotelli Kemijärveä ei näihin pitoihin avattu ja kaupungin keskustassa muut julkiset yöpaikat, kuten Lohelan rantamökit ja Mestarin Kievari lisäpaikkoineen ovat täynnä. Kemijärven ammattiopistolla on myöhäisille hoksaajille kuitenkin vielä parikymmentä kahden hengen huonetta vapaana, sanoo Lohelan rantamökkien isäntä Jorma Vaarala.

Keskustan vuodepaikkoihin kysyntää

Juhlakentästä kauempana, eli Pyhä- ja Suomutuntureilla olevat festivaalipaketit kuljetuksineen eivät ole kysyjiä isommin innostaneet. Ihmiset haluavat pysyä ja juhlia kaupungin keskustassa, lähellä tapahtumapaikkaa. Pyhällä sentään saadaan 16-hengen bussi täyteen. Suomun ovet ovat kiinni vähäisen kysynnän vuoksi.

Perjantain ohjelman aloittavat Mikko Tapio ja The Pulliaiset ja siitä kohti yötöntä yötä jatkavat Frederik, Neljänsuora, Paula Koivuniemi ja Jari Sillanpää.

Lauantaina viihdyttävät muun muassa Eini, Jukka Poika, Tuure Kilpeläinen,  Lauri Tähkä ja Kemijärveltä lähtöisin oleva Aki Mikkonen. Jukka Kuoppamäki konsertoi sunnuntaina Kemijärven kirkossa.

Kemijärven musiikkifestarit pidetään nyt kolmannen kerran. Uutena järjestäjänä on tuotantoyhtiö Eastway Live.

Rakentamisesta vastaa Impax New Energy II -rahasto. Eltel ja Impax ovat tehneet sopimuksen tuulipuiston sähköistämisestä ja teiden ja perustusten rakentamisesta. Sopimuksen arvo on 13,5 miljoonaa euroa.

Työt alkavat heti ja sähköntuotannon pitäisi alkaa ensi vuoden loppupuolella.

Rovaniemeläinen Lentävän Poron Teatterin tämän kesäinen show on Diivat, joka saa ensi-iltansa perjantaina 4. heinäkuuta.

Diivat tarjoaa yleisölle farssimuodossa annoksen 50-lukua. Juonen keskeisin kaksikko on rahapulaa poteva näyttelijäduo Leo ja Jack, sanoo toista miespääosaa esittävä Harri Kailanto.

– Diivoissa kaksi urallaan ehkä hieman epäonnistunutta näyttelijää päättää lähteä tavoittelemaan kuolemassa olevan miljonäärirouvan perintöä. Se sitten johtaa erilaisiin kommelluksiin, kun selviää, että nämä sukulaispojat eivät olekaan sukulaispoikia, vaan sukulaistyttöjä, joten he joutuvat sitten tekeytymään naisiksi.

Katsojille luvataan vauhtia ja vaarallisia tilanteita, kieroilua, rakkautta ja ristiinpukeutumista. Ohjaaja Jonne Suopajärvi kertoo, että miehet mekoissaan eivät esityksen farssiluonteesta huolimatta ole lavalla ainoastaan nauruja kirvoittamassa.

– Mielenkiintoisesti käydään läpi myös naisen aseman parantumista. Sitä kuinka nainen alkaa vapautua sieltä miehen ikeen alta. Siihenkin päästään käsiksi myös tässä ristiinpukeutumisen lomassa.

"On se ihan eri asia kuin jos yrittäisi yksin tehdä"

Lentävän Poron lava seisoo jo toista kesää kahvila Kauppayhtiön sisäpihalla, jonne on teatterin tulon myötä syntynyt viiden samalla pihamaalla toimivan yrityksen rypäs.

Kesäbasaarissa toimivat teatterin ja kahvilan lisäksi myös Super-Pirtelöbaari, Pure Hamburger sekä vaatepuoti Hih-Hi. Paikan kulmakivi on kahvila Kauppayhtiö, jonka omistaja Antti Kuha on tyytyväinen ympärille syntyneeseen kuhinaan.

– Kyllähän siinä heti tulee sellainen tekemisen meininki. Kaikki puhaltavat yrittäjinä yhteen hiileen ja tekevät kaikkensa sen eteen, että tulee hyvä lopputulos. On se ihan eri asia kuin jos yrittäisi yksin tehdä.

Yritysyhteisön uusin tulokas on pirtelöbaaria pyörittävä Hannamari Rahkonen.

– Meillä oli puhetta tällaisesta yhteistyöstä jo muutama vuosi sitten ja tänä vuonna oli sitten kaikille hedelmällinen aika. Liityimme sitten mukaan tähän jengiin, Rahkonen kertoo.

Yhteistyötä pusertamatta ja puolivahingossa

Yritysryppään muodostama kesäbasaari on syntynyt pusertamatta ja puolivahingossa. Samassa hengessä sen annetaan tulevaisuudessa myös kasvaa, sanoo Lentävän Poron lennonjohtaja Janne-Juhani Haarma.

– Tämä tulee aika orgaanisesti, sattuman kautta. Pyrimme luomaan tänne mahdollisimman hyvän alustan, jonne kaikki ovat tervetulleita. Sitten vain hyvillä ideoilla mukaan.

Yhteisen pihapiirin yritysyhteisön tulevaisuus on Haarman mukaan vielä auki. Laakereille tuskin jäädään silti lepäilemään.

– Emme mekään oikein tiedä, kuinka pitkälle tämä voi mennä. Me tietysti Lentävän Poron Teatterin puolelta kehitämme omaa toimintaamme ja Kauppayhtiö kehittää omaa toimintaansa. Se on se perusta. Me tarjoamme hyviä juttuja, joihin muut voivat liittyä mukaan.

Kansanedustaja Markus Mustajärvi sanoo, että hänen ehdokkuuttaan kannattavat monet Vasemmistoliiton jäsenet. Mustajärven mukaan esimerkiksi Lapin-piirin puheenjohtaja Pertti Keränen antaa "yksiselitteisen tukensa" Mustajärven ehdokkuudelle.

Markus Mustajärvi on kolmannen kauden kansanedustaja Savukoskelta.

Lapissa hilla- ja mustikkasato saattaa jäädä Lapissa pieneksi kylmän alkukesän vuoksi. Korvatunturin Marjan toimitusjohtaja Jari Huttunen sanoo, että savukoskelaiselle yritykselle tulee myös ulkomaalaisia marjanpoimijoita tänä vuonna huomattavasti aiempaa vähemmän.

– Me ollaan vähennetty reilulla 200 hengellä thaimaalaisten määrää. Ukrainalaisten määrä on pudonnut noin 60 hengellä. Tietysti toiveet on korkealla, että marjaa löytyy. Lappi on laaja maa, että kyllä täällä aina marjaa löytyy – ei vain välttämättä samoista paikoista mistä edellisenä vuonna.

Ensimmäiset thai-poimijat saapuvat Korvatunturin Marjalle parin viikon päästä.

– Ne alkaa tulemaan 15-16. päivän tienoilla. Kaikki on tullut 20. päivään mennessä. He ovat kyllä tietoisia siitä, että silloin ei vielä välttämättä ole marjoja poimittavaksi, mutta silloinpa heillä on aikaa käydä tutustumassa metsiin ettei tarvitse lähteä ihan kylmiltään marjastamaan.

Ennakkoasetelmat:

Häntäpään kohtaamisessa Honka sai vastaansa RoPSin. Kotijoukkueella oli viikolla Eurooppaliigan karsintapeli Virossa, joten yli viikon ottelutauolta palaava RoPS tuli kamppailuun kotijoukkuetta paremmin levänneenä.

Kuukausi sitten Honka voitti RoPSin kotikentällään niukasti 1-0 ja tasainen vääntö oli myös helteisessä Espoon illassa myös tänään luvassa.

Ratkaisu:

RoPS hallitsi ensimmäistä puoliaikaa, vaikka Honka loi pari vaarallista tilannetta vieraiden maalille.

Peli sai ratkaisunsa toisen puoliajan alussa, kun isäntien Tommi Saarinen kaatoi läpiajossa olleen Aleksandr Kokon. Saariselle punainen kortti ja vieraille rangaistuspotku, jonka Kokko ampui varmasti maaliin. Honka-luotsi Shefki Kuqi ei tahtonut niellä millään tuomarin ratkaisua.

66 minuuttia oli pelattu kun Kokko iski toistamiseen, pallo pomppi vapaapotkun jälkeen Kokon jalkaan ja tällä oli helppo työ viedä vieraat kahden maalin karkumatkalle.

Honka ei saanut vajaamiehisenä kunnon kiriä aikaan, näin RoPS otti ansaitun voiton.

Kommentti:

- Hyvää peliä meiltä ja nyt saatiin paikoista tehtyä maalejakin. Rangaistuspotku oli mielestäni oikea tuomio ja se käytännössä ratkaisi pelin kun Honka joutui jatkamaan vajaalla.

- Pirteä esitys koko joukkueelta, toivottavasti se saa myös jatkoa, kertoi RoPSin Antti Okkonen.

- Oltaisiin ansaittu enemmän. Meidän penkki on aika kapea ja se näkyi kun ollaan pienessä otteluruuhkassa. Pelattiin kyllä ihan OK, mutta tänään se vain ei riittänyt, sanoi Hongan Antti Mäkijärvi.

Petri Viljanen, Espoo

Tieto käy ilmi TNS Gallupin tekemästä kyselystä, johon vastasi Lapista 132 viljelijää. Koko maassa kyselyyn vastasi runsaat 4600 viljelijää.

Lapissa into luomuviljelyyn on kaikkein vähäisintä. Kyselyn mukaan luomuotuotantoon siirtymistä haittaavat kysynnän epävarmuus ja paperisota.

Eniten luomu kiinnostaa Pirkanmaalla, jossa lähes joka viides viljelijä voisi harkita siirtymistä luomutuotantoon. Koko maassa luomusta on kiinnostunut 11 prosenttia kaikista vastanneista viljelijöistä.

Lapissa on 53 luomumaatilaa, mikä on vain runsaat kolme prosenttia kaikista maatiloista.

Lapin peltoalasta vajaat kahdeksan prosenttia on luomua tai siirtymässä luomuun. Luomuviljeltyä peltoalaa on Lapissa 2691 hehtaaria, mikä on viisi prosenttia vähemmän kuin edellisvuonna. Luvut ovat viime vuodelta.

Ylitarkastaja Tuomo Ollilan mukaan kotkien pesintä onnistui paremmin kuin vuosiin. Esimerkiksi viime vuonna pesinnän tulos oli keskimääräistä heikompi. Nyt olot olivat kotkalle otolliset.

– Talvi oli kohtuullisen leuto ja ravintoa, jäniksiä ja metsäkanalintuja, oli vähän enemmän kuin aiemmin, Ollila kertoo.

Kun kotkareviirit ovat täynnä, se tarkoittaa noin 700–800 maakotkaa. Tätä enempää ei Ollilan mukaan maakotkia Lappiin mahdu.

– Uusille pareille ei ole enää tilaa lukuunottamatta ehkä tuota Perämeren pohjukkaa ja muutamaa yksittäistä aluetta, Ollila sanoo.

Kotkanpesät ovat nykyään saaneet olla lähes rauhassa. Pesien häirintää huomataan silloin tällöin, Ollilan mukaan ei joka vuosi.

Uusia pesiä löytyy koko ajan

Maatkotka rauhoitettiin Suomessa vuonna 1962. Poronhoitoalueella sitä sai pyytää poikkeusluvalla vuoteen 1968.

Ollilan mukaan nykyinen korvausjärjestelmä toimii, ja yhteiselo poroelinkeinon kanssa sujuu hyvin.

Metsähallitus maksaa 100 euron palkkion sille ilmoitetusta uudesta kotkanpesästä. Jos pesäpuussa on rauhoituskyltti, pesä on Metsähallituksen tiedossa.

– Tänäkin vuonna olemme maksaneet palkkion toissakymmenestä pesästä, Ollila sanoo.

Tuomas Saarela siirtyy Rovaniemelle Vaasa Sportista. Hän pelasi seuran A-junioreissa viime vuonna 11 ottelua torjuntaprosentilla 88,9 ja Mestiksessä 10 ottelua torjuntaprosentilla 88.

Samuli Hietala pelasi viime vuonna Kalajoen JHT:n riveissä 38 ottelua, joissa tuli yhteensä 13 tehopistettä.

Elias Klytseroff puolestaan pelasi viime vuonna Suomi-sarjassa Raahen Kiekon juokkueessa sekä Kärppien A-junioreissa. Yhteensä otteluita oli 28 ja tehopisteitä kertyi seitsemän.

RoKissa jatkavat Joona Springare, Jyrki Ruonakoski, Taneli Marjeta ja Olli-Matti Järvelä yhden kauden sopimuksella. Teemu Penttinen solmi RoKin kanssa kahden vuoden sopimuksen. RoKilla on nyt sopimus tulevasta kaudesta kolmen maalivahdin, kahdeksan puolustajan ja seitsemän hyökkääjän kanssa.

Tapahtuman järjestäjä Eastway LIVE on tyytyväinen tapahtumaan.

- Yleisöltä saamamme palaute oli poikkeuksellisen myönteistä. Ja esiintymässä olleet artistitkin kehuivat tapahtumaa kertoen nauttineensa mukavasta, rennon letkeästä tunnelmasta. Lisäksi kesäinen sää suosi järjestelyjä, tapahtuman promoottori Juha Hytti kertoo Eastway LIVEN tiedotteessa.

Ensi vuoden tapahtuman suunnittelu on jo alkanut.

Kemijärven kaupunginvaltuusto kokoontuu tänään puimaan kaupunginjohtaja Olli-Pekka Salmisen virkasuhteen purkamista ja uuden kaupunginjohtajan hakua.

Kaupunki ja Salminen ilmoittivat 26. kesäkuuta, että virkasopimus on purettu yhteisymmärryksessä. Kaupunginhallitus hyväksyi päätöksen kesäkuussa, mutta valtuuston on tänään hyväksyttävä kaupunginhallituksen päätösehdotus. Virallisesti Salmisen työ loppuu heinäkuun lopussa.

Salminen saa kuuden kuukauden palkkaa vastaavan siirtymäkorvauksen sekä kahden kuukauden irtisanomisajan palkan.

Uusi kaupunginjohtaja ehkä loppuvuodesta

Uuden kaupunginjohtajan rekrytointiprosessi kestää useita kuukausia. Kemijärven uuden kaupunginjohtajan nimi on siis tiedossa kenties loppuvuodesta.

Kaupunginhallitus esittää valtuustolle, että viranhaun ajan tehtävää hoitaa kaupungin talous- ja kehittämisjohtaja Tuula Kuvaja, joka on sijaistanut kaupunginjohtajaa myös tämän lomien ja työmatkojen aikana.

Kuvaja hoitaa kaupunginjohtajan tehtäviä nytkin.

Partisaanien uhritiedosto eli martyrologia on saatu Kansallisarkiston verkkoon. Uhritiedosto sisältää tiedot 181 siviiliuhrista.

Tiedosto valmistui ja julkaistiin vuonna 2002, mutta nyt se löytyy verkosta suomen-, ruotsin- ja venäjänkielisenä.

Tänä kesänä tulee kuluneeksi 70 vuotta itärajan kylissä tapahtuneista parrtisaani-iskuista.

Mutkainen tie verkkoon

Uhritiedoston saaminen verkkoon ja kaikkien asiasta kiinnostuneiden käyttöön on  kestänyt kauan.

Tyyne Martikaisen ja Kalevi Loisan 2002 julkaisema selvitys perustui laajaan lähdeaineistoon, dokumentteihin ja haastatteluihin. Tuolloin tiedosti jätettiin  Sota-arkistoon.

Muutama vuosi sitten Sota-arkisto siirrettiin osaksi Kansallisarkistoa, joka päätti julkaista tiedot osana Kansallisarkiston Arkistojen portti -verkkopalvelussa.

Lapin sodan jälkeen miinoihin menehtyneet

Arkistojen portista löytyy myös filosofian tohtori Juhani Virkkusen laatima selvitys Lapin sodassa saksalaisten miinoihin menehtyneistä uhreista.

Luettelo sisältää 205 Lapin Lapin sodan jälkeen saksalaisten miinoihin menehtyneiden siviiliuhrien tiedot.

Rovaniemen kaupunginvaltuuston päätöksestä olivat valittaneet Lapin Ely-keskus ja Heikki Annanpalo.

Kaavassa on kyse noin puolen hehtaarin alueesta, joka sijaitsee yhden keskustan sisääntuloväylän, Toripuistikon, varrella. Aluella on neljä kiinteistöä. Luoteisnurkassa on Korkalonkadun ja Toripuistikon kulmassa ennen huoltoasemana käytetty alue, Valtakadun varrella on kaksi kolmekerroksista asuin- ja liikekiinteistöä, Teräksen talo ja Leppäluodon talo sekä kaksikerroksinen liikerakennus, Leppäluodon talon laajennus.

Leppäluodon talo voidaan purkaa

Kaavassa Teräksen talo on suojeltu. Leppäluodon talon vanha osa on määritelty kaupunkikuvan kannalta tärkeäksi rakennukseksi, jota ei saa purkaa ennen kuin sen paikalle rakennettava uudisrakennus on saanut rakennusluvan.

Kaava mahdollistaa  6-8-kerroksisten talojen rakentamisen kortteliin. Alueelle rakennetaan 160 asuntoja  ja 4-6 liiketilaa.

Alun perin hallinto-oikeus hylkäsi kymppikorttelin kaavan.  Rovaniemen kaupunki valitti ratkaisusta Korkeimpaan hallinto-oikeuteen. KHO kumosi hallinto-oikeuden päätöksen ja palautti asian takaisin hallinto-oikeuden käsiteltäväksi.

Työ- ja elinkeinoministeriön alainen erityisviranomainen, työneuvosto, on antanut lausuntonsa viimekesäisestä marjanpoimijariidasta. Riidassa oli kyse siitä, olivatko Pohjois- ja Itä-Suomeen tulleet thaimaalaiset marjanpoimijat työsuhteessa marjoja ostavaan yritykseen.

Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestön SAK:n mukaan Suomeen tulleet marjanpoimijat olivat työsuhteessa ja siten oikeutettuja vuosilomalain mukaiseen vuosilomaan. Marjayritys taas katsoi, että poimijat toimivat itsenäisinä yrittäjinä.

Työneuvoston tänään antaman lausunnon mukaan marjanpoimijoiden työ ei täyttänyt työsuhteen ehtoja.  

Riita sai paljon huomiota viime kesänä ja syksynä.  Kyseessä on ennakkopäätös, vaikka päätöstä ei voi suoraan soveltaa muihin marjanpoiminnan riitatapauksiin.

Utsjoen Kevolla mitattiin maanantaina 30,7 asteen lämpötila. Lappi olikin maanantaina maan lämpimin maakunta ja helle houkutti ihmiset rannoille nauttimaan auringosta ja uimaan. Inarin kunta taas oli maanantaina lämpimin kunta - Inarinväylällä mitattiin 30,2 astetta, Angelissa sekä Nellimissä elohopea nousi 28,2 asteeseen. Kilpisjärvellä mitattiin 25,7 astetta ja Sodankylässä sekä Rovaniemen rautatieasemalla 27,4 astetta.

Lämpimät säät lämmittävät Lapin järvi- ja jokivesiä tällä viikolla nopeasti. Utsjoen Kevojärven pintaveden lämpötila oli maanantaina 14 astetta, Inarin Inarinjärven 15,9, Rovaniemen Sierijärven 18,9.

Kemijoki kimmelsi maanantaina houkuttelevasti ja Rovaniemen uimarannalla kuului riemukkaita kiljahduksia.

– Uimme eri tyyleillä ja teemme vedessä sekä rannalla temppuja. Kuperkeikkoja ja muuta hauskaa, kertoo Ronja.

Ronja ja kaverinsa Ronja sekä Neea tuovat rannalle kylmälaukuissa syötävää ja juotavaa. Tytöt vakuuttavat muistavansa juoda tarpeeksi.

– Viihdymme rannalla monta tuntia kerrallaan, sanoo Neea.

Rannalla voi nähdä monenlaisia hiekkarakennelmia. Kaksi pientä poikaa olivat koristaneet hiekkalinnansa koiranputkilla.

Ilmatieteen laitoksen mukaan Lappiin on luvassa hellettä ainakin torstaihin saakka. Länsi-Lapissa mittarilukema voi kavuta 30 asteen tienoille - helle voi aiheuttaa riskiryhmille terveysongelmia.

Sotkamolaisen Ber-Exin thaimaalaiset luonnonmarjojen poimijat eivät olleet työsuhteessa yhtiöön, lausuu valtioneuvoston työneuvosto.

SAK haki työneuvostolta lausuntoa siitä, olisiko vuosilomalakia sovellettava niihin Ber-Exin thaipoimijoihin, jotka keskeyttivät poiminnan viime syksynä.

Työneuvosto toteaa, että asiassa saatu näyttö on epätäydellinen, mutta työsuhteelta vaadittava tunnusmerkistö ei täyttynyt. Siksi vuosilomalakikaan ei sovelleta. 

Käytännössä työneuvosto uudisti aikaisemman kantansa. Asia otettiin nyt käsittelyyn, koska käsittelypyyntö oli aiempaa, vuonna 2010 tehdyn päätöksen perusteena ollutta pyyntöä yksityiskohtaisempi.

Eläköityvä toimitusjohtaja on tyytyväinen

Ber-Exin toimitusjohtaja Kari Jansa on tyytyväinen työneuvoston tuoreeseen päätökseen.

– Helpottava ja hyvä uutinen. Hyvä, että järki on voittanut asiassa, koska tuo vaatimus, jota he ajoivat, ei ole mahdollista kokonaisuus huomioon ottaen.

Mikäli lausunnossa olisi käännytty esittäjien kannalla, olisi koko marja-ala Suomessa vaikeutunut ja mahdollisesti loppunut, sanoo Jansa.

– Ala on globaali, eikä kestä kymmenien prosenttien kustannusnousua kilpailijoihin verrattuna. Käytännössä, jos marjanpoiminta olisi jäänyt suomalaisten varaan, ei tehtaat ja laitokset pyörisi. Lisäksi MTK:n vaatimus marjojen kaupallisen poiminnan kantohinnasta olisi saanut lisää puhtia, sanoo Jansa.

Jansa on itse vetäytymässä eläkkeelle, mutta pitää päätöstä alalle merkittävänä.

– Työministeri Lauri Ihalainen sanoi eräässä työryhmäpalaverissa, että tämä työneuvoston päätös on hyvin merkittävä. Hyvä, että pitkän taistelun jälkeen on saatu asia oikealle raiteelle. Olen itse jäämässä alalta sivuun, mutta pitäähän elämän jatkua ja marjat saada jatkossakin metsästä pois.

Konkurssiin ajautunut Hotelli Kemijärvi ei edelleenkään pääse avaamaan oviaan.

Pesänhoitaja Antero Kassisen mukaan neuvottelut kahden ostajaehdokkaan kanssa ovat kariutuneet ja konkurssipesä yrittää löytää ostajaa.

Konkurssipesällä on velkaa noin 650 000 euroa.