Varo, hirvi! huutaa autokoulunopettaja ajoharjoitteluradalla. Hirviä ei tietenkään radalla näy, vaan tarkoitus on harjoitella todenmukaisesti tilannetta, jossa matkustaja huomaa vaaratilanteen kuljettajan huomion herpaantuessa.

– Ajoharjoitteluradalla oppilaat saavat tärkeää tietoa ja kokemusta siitä, mitä auton hallinta vaikeissa oloissa on. Hyvä autonkäsittelytaito ei tee kenestäkään hyvää kuljettajaa, vaan tilanne saattaa kääntyä jopa päinvastaiseksi, muistuttaa oppilaansa ajoharjoitteluradalle tuonut autokoulunopettaja Lasse Järvinen.

Samaa mieltä on liikennettä ja onnettomuuksia tutkinut asiantuntija.

– Onnettomuustilastojen mukaan monesti juuri ne, joilla on hyvät autonkäsittelytaidot saattavat aiheuttaa enemmän onnettomuuksia, koska tällaiset kuljettajat saattavat ottaa enemmän riskejä ja pitävät ajotaitojaan liiankin hyvinä, kertoo Liikenteen turvallisuusvirasto Trafin johtava asiantuntija Inkeri Parkkari.

Liikenneturvan koulutusvastaava Toni Vuoristo on samaa mieltä.

– Esimerkiksi liukkaan ajon kurssit ovat suosittuja, mutta autonkäsittelytaitoja tärkeämpänä pitäisin vaikka ennakoivan ajon kurssia, joka opettaa lukemaan liikennettä.

Jos ja kun liikenteessä joskus käy niin, että kuski menettää hallinnan ja auton perä lähtee luisuun, opettajalla Järvisellä on yksi neuvo.

– Käännä luiston suuntaan.

Sukupuoli ei tee hyvää kuljettajaa

Miehet ovat kaahareita ja ottavat turhia riskejä, naiset taas ylivarovaisia – onko kliseisessä väitteessä perää?

– Voi sanoa, että miehet hallitsevat ajoneuvon, naiset päänsä, naurahtaa Parkkari.

Onnettomuustilastot tukevat käsitystä, vaikka kyse onkin yleistyksistä.

– Mieskuljettajille sattuneille onnettomuuksille on tyypillistä se, että on kesä, hyvä keli ja ajetaan liian lujaa, jolloin auto lähtee lapasesta. Alkoholilla on usein osuutta tapahtumiin. Naiskuljettajille tyypillinen onnettomuus on sellainen, että auton hallinta menetetään talvella huonoissa olosuhteissa, Parkkari sanoo.

Myös seniori voi pärjätä ratin takana moitteetta

Iäkkäitä kuljettajia on liikenteessä yhä enemmän. Kokenut autokoulunopettaja uskoo ikäautoilijoidenkin pärjäämiseen.

– Jos on ajanut vuosikymmeniä ja aina päässyt turvallisesti perille, se kertoo siitä, että taidot ovat tallella ja kuljettaja osaa lukea liikennettä eikä aja taitoihinsa nähden liian kovaa, sanoo Lasse Järvinen Autokoulu Baanasta.

Järvinen on kuitenkin sitä mieltä, ettei lisäoppi olisi pahasta, vaikka selviääkin liikenteessä nykytaidoilla.

– Suosittelen lämpimästi esimerkiksi harjoittelua liukkaan ajon radalla, sillä kaikkien autoilijoiden olisi hyvä kokea, miltä tuntuu tehdä vaikka lukkojarrutus ABS-jarruilla. Samalla saisi kokemusta siitä, miten oma auto käyttäytyy tällaisissa tilanteissa.

Kertaus kannattaa

Suomesta löytyy paljon sellaisiakin autoilijoita, jotka käyvät kertaamassa ajotaitojaan oma-aloitteisesti.

– Esimerkiksi Autoliiton järjestämät liukkaan ajon kurssit ovat yleensä aina täynnä ja jopa peruutuspaikat ovat kysyttyjä, kertoo Autoliiton koulutuspäällikkö Teppo Vesalainen.

Moni kuljettaja on liikkeellä esimerkiksi siitä syystä, että autoissa on nykyään paljon turvatekniikkaa. Jos alla on uusi auto, halutaan oppia, miten se toimii eri tilanteissa.

– Autoissa on paljon hallintaan liittyvää tekniikkaa, esimerkiksi ajonvakautusjärjestelmiä ja luistonestojärjestelmiä, ja näidenkin toimintaan on hyvä perehtyä. Nyrkkisääntönä voi sanoa, että siinä vaiheessa, kun luistonestojärjestelmä puuttuu peliin, on jo tehty jotain väärin, muistuttaa Vesalainen.

Myös Lasse Järvinen on tietoinen turvajärjestelmistä ja niiden vaikutuksesta oppilaiden suoritukseen.

– Kytkemme ajoharjoitteluradalla usein esimerkiksi luistoneston pois päältä. On hyvä, että oppilas saa tuntumaa auton käyttäytymiseen sekä järjestelmien kanssa että ilman.

Taitava kuski on monen tekijän summa

Asiantuntijat summaavat hyvän kuljettajan muutamaan tärkeään ominaisuuteen.

– Hallitseeko hän auton eri tilanteissa? Ottaako muut liikenteessä olijat huomioon? Voi sanoa, että moni klisee pitää paikkansa, eli hyvän kuljettajan ajo on sujuvaa, turvallista ja muut huomioon ottavaa, sanoo Trafin johtava asiantuntija Inkeri Parkkari.

Autokoulunopettaja Lasse Järvinen Autokoulu Baanasta korostaa, että tärkeintä on tuntea omat rajansa.

– Välttämättä paras kuski ei ole se, joka on paras auton käsittelijä vaan se, joka tiedostaa omat taitonsa ja ajaa kykyjensä mukaan.

Poliisin paikkatutkinnassa selvisi, että noin 20-vuotias paikkakuntalainen nainen oli kuljettanut moottorikelkkaa kyydissään myös rovaniemeläinen parikymppinen mieshenkilö.

Toistaiseksi tuntemattomasta syystä vasemmalla kääntyvässä mutkassa kuljettaja oli menettänyt kelkan hallinnan ja ajautunut ulos reitiltä.

Ulosajon seurauksena kuljettaja ja matkustaja loukkaantuivat ja heidät kuljetettiin Lapin keskussairaalaan. Kummallakaan loukkaantuneella ei ole hengenvaaraa. Myös moottorikelkka vaurioitui ulosajossa.

Erikoskirjastonhoitaja Marko Niemelän mukaan KirjastoMetalli on yksi lenkki kirjaston järjestämien musiikkitapahtumien ketjussa. Niitä ovat olleet muun muassa Kirjastorokki, Kirjastopunkki ja Kirjastotanssit.

- Kirjaston rokkitapahtumat ovat olleet oiva tilaisuus esiintymiseen sellaisille alle kahdeksantoistavuotiaiden soittajien bändeille, joilla muuten ei ole mahdollisuutta päästä esimerkiksi baareihin soittamaan. Kirjastorokista on tullut ponnahduslauta Suomen musiikkitaivaan huipulle monella tavalla. Esimerkiksi Kiimmo Valtanen, Supperheadisista, on aloittanut musiikillisen uransa esiintyjänä juuri Rovaniemen kirjastosta. Hän on nykyään Universal- levy-yhtiön johtajia Suomessa, Marko Niemelä kertoo.

Kirjastometallissa esiintyvät Visto - Northern Extreme Metal, Bloodred Widow, FC, Hate World Hero, TreaTmenT. Wiljamin ovet avataan yleisölle klo 17:00, ja tapahtuma päättyy noin klo 20:30.

Tapahtuman järjestävät ALE Ry:n sekä Musiikkikirjasto. KirjastoMetallin juontaa Tero Rautio ja tapahtuman lomassa sekä bändien välissä voi nauttia Katutason kioskin tarjoilemista purtavista ja virvokkeista.

Tapahtuma on ilmainen, ikärajaton sekä päihteetön.

Kuntosali Hirvaalla ei ehkä olisi ensimmäisenä mielessä vuoden yritysideaa valittaessa, mutta Seppälät uskovat asiaansa. Yhteisöllisyys ja sosiaalisuus yhdistettynä viihtysyyteen ja laadukkaaseen palveluun ovat Seppälöiden teesit, joilla mennään yrittäjyydessä eteenpäin.

Matka Rovaniemen kaupungista Hirvaalle voi olla jopa hyvä asia. Siinä ehtii rauhoittua.

Yhteisöllisyyttä keskellä ei-mitään

Nykyajan ihmiset ovat kiireisiä. Tehokkuusajattelu on lyönyt läpi jopa vapaa-ajan vietossa. Kaikessa tulee tehdä tulosta. Jari ja Annika Seppälä haluavat, että ihmiset viihtyvät heidän salillaan ja ovat enemmän tekemisissä toistensa kanssa kuin nykyään kuntosaleilla on tapana.

– Nyt on yleistä,  että salillakin käydään treenaamassa yksin, ilman että tarvitsee tai haluaa sanoa kenellekään mitään. Meillä satsataan sosiaalisuuteen. Haluamme, että ihmiset tutustuvat täällä toisiinsa, vaihtavat treenivinkkejä keskenään tai vaikkapa jäävät saunomaan tänne yhdessä treenin jälkeen, yrittäjä Jari Seppälä sanoo.

Yksi valtti Hirmulla muihin kuntosalehin verrattuna myös on. Täällä laitteisiin ei tarvitse jonottaa.

Vartin päässä kaupungista

Viidentoista minuutin ajo Hirvaalle kaupungista toimii hyvänä siirtymäriittinä kiireisestä arjesta mukavaan kuntoiluun. Annika Seppälä lupaa tehdä parhaansa, että asiakas viihtyy.

– Meille on tärkeää, että asiakkaat tuntevat, että heidät otetaan henkilökohtaisesti huomioon täällä salilla. Pyrimme olemaan alusta asti heidän tavoitteessaan mukana, Annika Seppälä kertoo.

Seppälät tarjoavat tien parempaan kuntoon erilaisilla räätälöidyillä ohjelmilla. Ne suunnitellaan asiakkaan kanssa yhdessä. Parhaat voivat peruskuntoharjoittelun jälkeen ottaa vaikka osaa Himun haasteeseen, jossa veri punnitaan (katso kuva 2).

Asiakas on tyytyväinen

Arto Ikäheimo käy säännöllisesti harjoittelemassa Hirmu-punttisalilla. Muutettuaan Hirvaan tienoilta kaupunkiin hän ei kuitenkaan jättänyt tuttua salia. Matka ei ole Ikäheimolle ongelma, ajanpuute enemmänkin.

– Kaveri houkutteli tänne syksyllä ensi kerran. Sen jalkeen olen käynyt täällä säännöllisesti. Useamminkin kävisin, jos olisi aikaa. Täytyy sanoa, että olen viihtynyt, Arto Iikäheimo vakuuttaa.

Oulun riistakeskuksen alueella asustaa kolme susilaumaa. Riistakeskuksen selvityksen mukaan laumoja on tavattu Pyhäntä-Kestilä-alueella, Haapajärvi-Pyhäjärvi-Kärsämäki-alueella sekä Pulkkilan ja Rantsilan suunnalla. Susia on Oulun riistakeskuksen alueella lähes kolmekymmentä.

Pohjois-Pohjanmaan poronhoitoalueella susista on lähinnä yksittäisiä havaintoja Taivalkoskella ja Kuusamossa lähellä Venäjän rajaa.

Riistakeskus Pohjanmaan puolella asustava kuuden yksilön lauma vierailee Riistakeskuksen tietojen mukaan ajoittain Sievin alueella.

Oulun riistakeskuksen alueella on havaintoja kahdesta susiparista, joista toinen elää Pyhäjärven eteläosissa ja toinen Pyhännän eteläpuolella. Näista jälkimmäinen pari liikkuu pääasiassa Riistakeskus Pohjois-Savon puolella.

Susien määrä kasvoi viime vuonna kaikilla kannanhoitoalueilla. Suurin muutos susien määrässä on tapahtunut Riistakeskuksen mukaan itäisen Suomen kannanhoitoalueella, jossa on 130 - 140 sutta. Edellisvuoden arvio oli 70 - 75 sutta.

Läntisellä kannanhoitoalueella susia on 83 - 91, jossa on lisäystä edellisvuodesta parikymmentä yksilöä. Poronhoitoalueella susien määräksi arvioidaan 7 - 14, kun vuosi sitten susia arvioitiin olevan 5 - 10.

 Kesäharjoittelijat ovat 14-17-vuotiaita, jotka ovat harjoittelussa kaksi viikkoa.

Osuuskauppa Arinan kesätyö- ja harjoittelupaikkoja on tarjolla kauppojen lisäksi muun muassa kahviloissa, ravintoloissa sekä hotelleissa eri puolilla Pohjois-Suomea.

Osuuskaupan kesätöihin voi hakea vain internetin kautta S-kanavalla. Haku päättyy 8. helmikuuta. Arina ilmoittaa kesätyöpaikoista hakijoille huhtikuun loppuun mennessä.

Mäkistä kannatti vain Hille Kuusisto (kok.).

Mäkinen esitti, että Kittilän kunnanhallitus saattaisi kunnanjohtajan potkut valtuustolle uudelleen käsiteltäväksi, koska valtuuston päätösten laillisuuden valvonta on kunnanhallituksen tehtävä ja velvollisuus.

Mäkinen pitää valtuuston viime marraskuista potkupäätöstä laittomana, koska ex-kunnanjohtajaa ei kuultu asianmukaisesti. Mäkisen mukaan kunnanjohtajan irtisanomista valmistelleen tilapäisen valiokunnan raportissa on virheellistä tietoa eikä erottamista koskeva valmistelu täytä objektiivisuuden vaatimuksia.

Kunnanhallitus perusteli päätöstään sillä, että se pitää Mäkistä esteellisenä asiassa.

Vt. kunnanjohtaja Esa Mäkisen esitys potkujen uudelleenkäsittelystä kaatui jo toistamiseen Kittilän kunnanhallituksessa. Viimeksi näin kävi marraskuun 24. päivä.

Kittilän kunnanvaltuusto päätti viime marraskuussa erottaa kunnanjohtaja Anna Mäkelän. Kunnan päättäjät perustelivat potkuja luotamuspulalla. Rikosilmoituksen tekeminen kunnan enemmistöomistaman Levi Ski Resort -yhtiön toimitusjohtajasta Jouni Palosaaresta oli tilapäisen valiokunnan mukaan viimeinen pisara.

Mäkelän potkuista on valitettu Pohjois-Suomen hallinto-oikeuteen.

Kunnanjohtajan potkut liittyvää Levi Ski Resort -vyyhtiä tutkii keskusrikospoliisi.

Poliisin mukaan miehen kuolinsyytä selvitellään, mutta hätäkeskukseen soittamansa puhelun mukaan mies oli valitellut rintakipua.

Miestä etsittiin maanantaina useiden tuntien ajan laajalta alueelta, jopa Ruotsin puolelta, kolmen helikopterin ja usean partion voimin.

Hätäkeskuksen mukaan mies ei ollut tiennyt tarkkaa sijaintiaan ja yhteys mieheen katkesi.

Noin 40-vuotias mies onnistuttiin lopulta paikallistamaan poliisille tulleen vihjeen perusteella. Mies löytyi Martimon kylän lähistöltä Torniosta, läheltä Ylitornion rajaa.

Mies oli ollut metsässä varsin vähäisin varustein sunnuntaista asti.

Laskentatuloksia käytetään arvioimaan hirvikannan kokoa.

Laskennat tehdään kahdella helikopterilla Rovaniemen, Kemijärven, Pelkosenniemen, Sallan ja Savukosken alueella. Laskennat aloitetaan Kemijärveltä ja Sallasta, viimeisenä laskentavuorossa on Pelkosenniemi. Laskentalinjat kattavat koko Keski- ja Itä-Lapin.

Laskenta perustuu niin sanottuun etäisyyslaskentaan, joka on yleisesti käytetty menetelmä kannan arviontiin. Etäisyyslaskennassa mallinnetaan havaintojen etäisyyttä laskentalinjasta. Mallinnuksen avulla voidaan arvioida nyt tehtävästä linjalaskennasta poisjääneiden hirvien määrä. Menetelmää käytetään myös Ylä-Lapin riekkojen kannanarviointiin.

Kiiruna on sopiva valinta Käsivarren erämaa-alueen tunnukseksi, sillä linnun kohtaa lähes jokainen patikoija tunturirinteen varvikossa. Paljakalla viihtyvä suojaväriinsä luottava lintu väistää kulkijaa usein vain juoksemalla tai lyhyellä lennolla.

Myös kiirunan taustalla kohoava Saivaaran silhuetti on tuttu Käsivarressa retkeileville. Moni on taivaltanut tunturin länsipuolen Kalottireittiä kohti Suomen korkeinta tunturia, Haltia. Saivaaran huipulla on presidentti Urho Kekkosen 80-vuotispäivän kunniaksi kiinnitetty muistolaatta, ja laelta avautuu näkymä presidentille rakkaaseen Porojärven hiihtomaisemaan.

Metsähallituksen luontopalvelujen hoitama Käsivarren erämaa-alue on kävijämäärällä mitaten Suomen erämaista suosituin. Tärkein syy suosioon on alueen ainutlaatuinen luonto. Saanatunturia lukuun ottamatta kaikki Suomen yli 1000 metriä korkeat tunturit sijaitsevat Käsivarren erämaa-alueella.

Käsivarsi on Lapin kahdestatoista erämaa-alueesta toiseksi suurin ja laajuudeltaan yli 200 000 hehtaaria.  Alue on tärkeä siellä toimivalle kolmellekymmenelle matkailuyritykselle, jotka kuljettavat asiakkaita tunturiin muun muassa safareille ja rautupilkkiretkille.

Työtä vailla oli 17,3 prosenttia Lapin työvoimasta.

Ely-keskuksen mukaan työttömiä on tullut vuodessa lisää vähemmän liki kolmeen vuoteen eli sen jälkeen kun työttömyys lähti kasvuun maaliskuussa 2012.

Työttömyys lisääntyi vuoden aikana Lapissa vähemmän kuin koko maassa keskimäärin ja vähemmän kuin minkään muun Ely-keskuksen alueella.

Lapin työttömistä runsas 1170 oli lomautettuja.

Lapin työttömistä noin 5790 eli 40 prosenttia oli ollut työttömänä yli vuoden.

Eniten työtä vailla oli joulukuussa rakennus-, korjaus- ja valmistustyöntekijöitä sekä palvelu- ja myyntityön ihmisiä.

Suhteellisesti synkin työttömyystilanne on Sallassa, jossa työvoimasta 25 prosenttia on ilman töitä. Kittilässä oli joulukuussa Lapin pienin työttömyysprosentti eli 12,6.

Pelkosenniemen kunnanhallitus hyväksyi Severinkankaan johtajasopimuksen ja palkan maanantaina. Severinkangas aloittaa Pelkosenniemen kunnanjohtajana ensi kuun alussa.

Pelkosenniemen edellisen kunnanjohtajan Erkki Parkkisen palkka on ollut 6 200 euroa. Parkkinen siirtyi töihin Sallan kunnanjohtajaksi.

– Luku on hyvin alustava, asia varmistuu toukokuuhun mennessä. Meillä on menossa ely-keskusten organisaation uudistaminen, Lapin ely-keskuksen ylijohtaja Pirkko Saarela sanoo.

Saarelan mukaan vielä ei tiedetä, mitä tehtäviä vähennykset koskevat.

Ylijohtaja muistuttaa, että ely-keskukset ovat sopeuttaneet jo vuosien ajan toimintaansa valtion tuottavuusohjelmassa.

– Eivät nämä ole ikinä helppoja, vaan ikäviä asioita. Mutta eivät kuitenkaan ylivoimaisia.

Ely-keskuksia sekä ministeriötä koskevat yt-neuvottelut ovat päättyneet. Neuvotteluiden alkaessa arvioitiin, että työntekijöitä pitäisi vähentää jopa 700 henkilötyövuoden verran.

Irtisanomisten syynä on hallituksen rakennepoliittinen ohjelma eli säästöt. Hallitus vaatii ely-keskuksia säästämään kaikkiaan 33 miljoonaa euroa. Siitä pääosa päätettiin neuvotteluissa toteuttaa luonnollisen poistuman, pääosin eläköitymisen, kautta.

Pohjois-Suomen hallinto-oikeus on antanut välipäätöksensä kolttasaamelaisten luottamusmiehen valintaa koskevasta vaalista. Hallinto-oikeus on päättänyt, että viime syksyn vaaleissa luottamusmieheksi valittu sevettijärveläinen Tanja Sanila toimii luottamusmiehenä, kunnes vaaleista tehdyt valitukset on käsitelty.

Hallinto-oikeus perustelee välipäätöstään muun muassa varaluottamusmiehen puuttumisella.

– Kolttalaissa useiden säädettyjen tehtävien hoitamiseksi vaaditaan, että näitä tehtäviä varten on luottamusmies ja hänellä varamies. Kun asiassa on ilmennyt, ettei varaluottamusmiestä ole valittu ja että kyse on vaalia koskevan päätöksen täytäntöönpanosta, hallinto-oikeus katsoo, että vaalilautakunnan päätöksen täytäntöönpanoa ei voida yleisen edun vuoksi lykätä ja tämän vuoksi valituksenalainen päätös on pantava täytäntöön lainvoimaa vailla olevana, toteaa Pohjois-Suomen hallinto-oikeus välipäätöksessään.

Gauriloff ja Haltta: Feodoroffin tulee jatkaa luottamusmiehenä

Kolttien luottamusmiesvaaleista tehtiin viime vuoden loppupuolella kolme valitusta Pohjois-Suomen hallinto-oikeuteen. Valitukset koskivat vaalilautakunnan toimintaa ja vaalit voittaneen Tanja Sanilan koltansaamen kielitaitoa.

Muun muassa keväjärveläinen Raimo Gauriloff ja kolttasaamelainen poliitikko Tauno Haltta vaativat vielä ennen joulua Pohjois-Suomen hallinto-oikeudelta, että viime vaalikauden luottamusmiehenä toiminut sevettijärveläinen Veikko Feodoroff jatkaisi luottamusmiehenä valitusajan. Sanila taas itse pyysi, että hän voisi aloittaa luottamusmiehenä välittömästi vuoden 2015 alussa, vaikka valitusten käsittely onkin kesken.

Pohjois-Suomen hallinto-oikeus päättää Yle Sápmin tietojen mukaan helmikuussa, kuka toimii kolttien luottamusmiehenä kuluvan vaalikauden 2015–2017.

Sanila, Gauriloff ja Feodoroff olivat mukana Yle Sápmin tiistaisessa keskipäivänlähetyksessä.

Palossa tuhoutui noin 15 neliön autotalli, tallissa ollut auto ja muu irtaimisto. Myös autotallin ylittänyt sähköjohto paloi.

Tulipalossa ei tullut henkilövahinkoja. Sammutustöissä oli neljä palokunnan yksikköä.

Sodankylässä on sattunut viikon sisällä useita tulipaloja. Viikko sitten sattuneessa tulipalossa kuoli iäkäs pariskunta.

Suomen, Ruotsin ja Norjan hallitusten asettama riippumaton asiantuntijaryhmä esittää rajat ylittävien julkisten palvelujen kehittämistä. Ne olisivat osa kestävään talouskasvuun arktisilla alueilla tähtäävää hanketta.

Ryhmän raportti on esitelty Arctic Frontiers 2015 –konferenssissa Tromssassa. Suomesta ryhmässä on ollut Keskuskauppakamarin toimitusjohtaja Risto E.J. Penttilä. Sitä on paikan päällä esittelemässä pääministeri Alexander Stubb (kok.).

Pohjoismaat ovat vaikean taloustilanteen takia samassa tilanteessa. Kaikki haluaisivat kasvua, mutta eivät ilman kestävän kehityksen periaatteita.

Pohjoismaalaiset asiantuntijat ovat määritelleet neljä mahdollista kasvun ajuria ja neljä välinettä niiden saavuttamiseksi. Kasvun ajurit ovat nesteytetty maakaasu ja uusiutuva energia, virheä kaivostoiminta, matkailun kehittäminen sekä jääoloihin ja kylmään ilmanalaan liittyvä osaaminen.

Yhteistä matkailumarkkinointia

Erityisesti matkailussa he näkevät paljon mahdollisuuksia yhteistyöhön. Vaikka eri maiden ja niiden paikkakuntien kesken on valtakunnan rajat ylittäviä markkinointihankkeita, voimien yhdistämistä ei ole koskaan kunnolla yritetty. Arktista aluetta pitäisi heidän mielestään markkinoida yhteinäisenä kokonaisuutena, koska esimerkiksi kiinalaisperhe matkaa suunnitellessaan tuskin osaa tehdä eroa Suomen ja Ruotsin Lapin ja Pohjois-Norjan välillä.

Yhteisten välineiden osalta he esittävät muun muassa rajaesteiden poistamista ja rakentamismääräysten yhtenäistämistä. Sitä varten he ehdottavat uutta energiatehokasta rakentamista koskevaa määräyskokoelmaa, jonka maat voisivat kukin osaltaan vahvistaa ja soveltaa nykyisten rakentamismääräysten rinnalla.

Rajat ylittäviä julkisia palveluja voisi asiantuntijoiden mielestä kehittää etenkin terveyspalvelujen osalta. He toivovat Tromssan, Uumajan ja Oulun yliopistosairaaloiden yhteistyön lisäämistä muun muasssa yhteisiä erikoissairaanhoidon kokeilualueita perustamalla.

Mika Hentunen

Tromssa, Norja

Ohjelmassa on muun muassa musiikkia, tulitaidetta ja puheita.

Ohjelmaa riittää Lordin aukiolla ja Sampokeskuksessa puoliltapäivin aina iltakahdeksaan saakka. Tapahtuman huipentaa ilotulitus kello 19 alkaen.

Arctic Lapland Rallyn juhlanäyttely on esillä Pohjanhovissa. Näyttelyyn on vapaa pääsy.

Kemi lähtee neuvottelemaan kuntaliitossopimuksesta kuntajakoselvittäjien Martti Ruotsalaisen ja Timo Mäkitalon esityksen pohjalta. Valtuuston maanantaisessa iltakoulussa todettiin kuitenkin, että uudella kuntalailla voi olla vaikutuksia uuden kunnan valtuuston kokoon.

– Onko se 51, 43 vai jotain muuta. Taitaa olla niin, että yli 30 000 asukkaan kunnassa se on 51. Uudessa kuntalaissa on ilmeisesti niin, että kunta voi itse määritellä valtuustopaikkojen määrän, sanoo kaupunginvaltuuston puheenjohtaja Matti Päkkilä.

Myös vaalien ajankohtaa on syytä pohtia, koska uusi kuntalaki saattaa siirtää seuraavat kuntavaalit keväälle 2017.

– Jos kunnat liitetään yhteen vuoden 2017 alusta, niin pitäisikö tällä alueella pitää kunnallisvaalit lokakuussa 2016, kuten se on normaalin systeemin mukaan, Päkkilä pohtii.

Nimi ei ole kynnyskysymys

Keminmaa esittää uuden nimeksi Keminmaata.

– Nimi voidaan varmaan harkita ihan yhdessä. Onko se Keminmaa, Kemi, Meri-Lappi tai joku muu? Mikäli vaistosin oikein meidän porukkamme mielipiteen, niin nimi ei ole tosiaankaan kynnyskysymys, Päkkilä sanoo.

Kemissä uskotaan hyötyihin

Kemi lähtee sopimusneuvotteluihin myönteisellä asenteella liitosta kohtaan.

– Palveluntuotannossa on varmaan säästämismahdollisuutta, kun ajattelee, että nyt 33 000 asukkaan asioita hoitaa kolme eri hallintoa. Sitten alueen talouteen vaikuttaa myönteisesti se mitä enemmän alueen kehitys on yksissä käsissä. Lisäksi yhtenä kuntana kaavoitusta voitaisiin ajatella vähän järkevämmin, Päkkilä summaa.

Varsinaiset neuvottelut kuntaliitossopimussopimuksesta alkavat 28. tammikuuta.

Asiantuntijaryhmän raportin mukaan Norja keskittyisi nesteytettyyn maakaasuun ja uusiutuvaan energiaan. Ruotsi kehittäisi vihreää kaivostoimintaa ja Suomi matkailua. Yhdessä kaikki kolme maata parantaisivat jäähän ja kylmään ilmanalaan liittyvää osaamista.

Raportin ottivat vastaan tiistaina Norjan Tromssassa pääministeri Alexander Stubb, Norjan pääministeri Erna Solberg ja Ruotsin tulevaisuus- ja strategiakysymyksistä sekä pohjoismaisesta yhteistyöstä vastaava ministeri Kristina Persson.

Suomen pääministeri Alexander Stubb kehui raporttia.

– Pohjoisen asiat eivät kehity vain etelän pääkaupungeissa miettimällä, vaan asioita on vietävä eteenpäin yhteistyössä pohjoisen eri toimijoiden kanssa. Tänään julkaistu raportti on rohkea ja tarjoaa hyvän pohjatyön jatkolle. Nyt tehtävänä on varmistaa, että asioihin myös tartutaan ja niitä lähdetään viemään eteenpäin, pääministeri Alexander Stubb toteaa valtioneuvoston tiedotteessa.

Raportin tehneeseen asiantuntijaryhmään kuuluvat Keskuskauppakamarin toimitusjohtaja Risto E. J. Penttilä Suomesta, Västerbottenin maaherra Magdalena Andersson Ruotsista ja Tromssan yliopiston rehtori Anne Husebekk Norjasta.

Asiantuntijaryhmän kutsuivat koolle huhtikuussa 2014 pääministerit Jyrki Katainen, Fredrik Reinfeldt ja Erna Solberg.

Huurre-yhtymään kuuluvassa Porkka Finlandissa on julkistettu tänään suunnitelma toiminnan keskittämisestä Kemijärvelle. Tuotanto siirtyisi Kemijärvelle, jossa konsernissa on jo ennestään toimintaa ja tilat, kertoo Huurre-yhtymän konsernijohtaja J.T. Berqvist.

Mahdolliset henkilöstövähennykset ovat noin 85 henkilöä. Konsernijohtaja J.T. Berqvist ei vielä ota kantaa mahdollisiin yksiköiden lopettamisiin.

– Siihen on ennen aikaista sanoa mitään tässä vaiheessa. Yt-menettely ja keskittämissuunnitelma julkistettiin tiistaina, J.T. Berqvist kertoo.

Hollolassa Porkan työntekijämäärä on noin 70 vahvistaa, konsernijohtaja J.T. Berqvist.