Kaivosyhtiö Northland Resources keskeyttää väliaikaisesti maksut tavarantoimittajilleen ja velkojilleen. Järjestelyt johtuvat yhtiön mukaan raudan heikosta hinnasta maailmanmarkkinoilla.

Yhtiö kertoo tiedotteessaan, että organisaatiouudistukset ovat välttämättömiä. Organisaatiomuutoksilla voi olla vaikutusta myös työntekijöiden määrään, mutta yhtiö ei vielä kommentoi asiaa tarkemmin.

Kaunisvaara odottaa parempia aikoja

Northland aikoo rakentaa Kaunisvaaraan rakenteilla olevan toisen tuotantolinjan valmiiksi, mutta raudan nykyisillä hinnoilla yhtiö ei toistaiseksi käynnistä sitä. 

Northland on hakenut lisärahoitusta kaivoshankkeilleen, mutta ei ole onnistunut saamaan tarpeeksi ulkopuolista rahoitusta suunnitellussa aikataulussa. Northland ajautui yrityssaneeraukseen vuoden 2013 alussa.

Vielä ei tiedetä, miten emoyhtiön heikko tilanne vaikuttaa Northlandin Hannukaisen kaivoshankkeeseen.

Turvallisuus- ja kemikaalivirasto Tukes on julkaissut kaivosten vakuussummat.

Vakuus tarkoittaa summaa, joka kaivosyhtiöiden on maksettava kaivoslain mukaisia lopetus- ja jälkitoimenpiteitä varten.

Kittilässä sijaitsevan Agnico Eaglen Suurikuusikon kaivoksen on maksettava vakuutta vajaat 1,6 miljoonaa euroa. Sodankylän Kevitsan kaivoksen vakuussumma on 770 000 euroa.

Kaivosvakuus on asetettava viimeistään vuoden kuluttua.

Ympäristöluvissa on jo aikaisemmin määrätty vakuuksia.

Lisätty 30.06. klo 13.48

Ympäristöluvissa on jo aikaisemmin määrätty vakuuksia.

Hiihtäjä, olympiavoittaja Sami Jauhojärvi muuttaa Lahteen. Tärkein syy muuttoon on, että Jauhojärven puoliso on saanut töitä Lahdesta.

Vastikään myös mäkihyppääjä Anssi Koivuranta ilmoitti muuttavansa Rovaniemeltä Lahteen.

Yli 90 prosenttia Harava-kyselyn 600:sta vastaajasta koki asuinympäristönsä erittäin tai melko viihtyisäksi.  Erityisesti 55-64-vuotiaat pitivät omaa asuinaluettaan erittäin viihtyisänä. Kukaan vastanneista ei kokenut asuinaluettaan erittäin epäviihtyisäksi.

Turvattomuutta aiheuttavat vastaajien mukaan häiriökäyttäytyminen ja liikennegelmat. Esimerkiksi Kittiläntie-Ylikyläntie-Kairatie -risteys koettiin vaaralliseksi.

Nuoret kokivat Korkalovaaran aluueen turvallisuuden parantuneen vuoden aikana.

Rovaniemen kaupunki on ollut yhtenä pilottikaupunkina kehittämässä karttapohjaista Harava-kyselyä yhdessä Lapin yliopiston ja ammattikorkeakoulun kanssa..

Sami Jauhojärven mukaan perheen muuttopäätös syntyi nopeasti vaimon työpaikan saannin myötä.

- Vakituinen virka on aina vakituinen virka. Vaimo aloittaa elokuussa maahanmuuttajalasten kotouttamisluokan opettajana Lahdessa. Rovaniemeltä hänelle ei löytynyt pitempiaikaista työtä opettajana.

Vaimo on parhaillaan Lahdessa etsimässä perheelle uutta kotia, Sami itse vetää Hopeasompa-ikäisten leiriä Lapin urheiluopistolla.

- Rovaniemeltä jään kaipaamaan ennen kaikkea Ounasvaaran ensilumen latua, ystäviä ja uran ympärille rakentunutta tukiverkostoa. Haikeita fiiliksiä, mutta välillä muutos tekkee hyvvääki, Sami Jauhojärvi sanoo.

Lahtelaisen lumen toivossa

Viime talvi oli Etelä-Suomessa lähes lumeton, mutta hiihtäjämestari ei huolestu siitä vielä.

- Häätyy toivoa, että etelässä tulis samanlainen talavi ku viime vuosi poislukien oli pari kolome edellistä talavia. Lumi tuli varhain ja sitä oli riittävästi.

Sami Jauhojärvi aikoo tutustua lahtelaisiin harjoitusmaastoihin hiihtoyleisölle tuttujen nimien turvin.

- Onneksi maajoukkuehiihtäjistä Aino-Kaisa Saarinen ja Lari Lehtonen asuvat siellä. Pystyn heidän kanssaan näin alkhuunsa orientoitumaan maastoon, että mihin kannattaa lähteä lenkille. Ettei tule tehtyä niin sanottuja tyhjiä ketunlenkkejä, Jauhojärvi kaavailee.

Polte pitää

Maajoukkueen päävalmentajaksi siirtynyt Reijo Jylhä jatkaa Sami Jauhojärven henkilökohtaisena valmentajana.

- Tilanne ei paljoa muutu nykyisestä. Joka kuukausi olhaan kuitenki leirillä vähintään viikko, jopa kakski. Reijo näkkee maajoukkueen myötä aika paljon minun harjottelua, Jauhojärvi kertoo.

Uran lähitähtäin on ensi talvessa.

- Kyllähän ens talaven ehoton päätavote on Falunin MM-kisat ja siellä ennen kaikkea viidenkympin perinteisen matka, Sami sanoo.

Kilpailemisen nälkä ajaa edelleen kultamitalimiestä.

- Poltetta on jatkaa. Jos paikat pyssyy ehjänä, niin 2017 Lahen kotikisat ois näillä näkymin uran päätepiste.

Mikäli Jauhojärven perhe viihtyy Lahdessa vuoteen 2017 asti, Lahden kotikisat olisivat "Mustille" kotikisat kirjaimellisesti.

Lappi ei jää auhojärven perheellä kuitenkaan kokonaan taakse. Polku synnyinseudulle Ylitorniolle sen enempää kuin Rovaniemellekään tuskin pääsee ruohottumaan. Sami Jauhojärvi tunnustaa vakaalla äänellä todeksi sanonnan, jonka mukaan mies voi lähteä Lapista, mutta Lappi ei miehestä.

- Kyllähän se on juurikin niin!

Eeva-Maria Maijalan mielestä tuulivoimayhtiöitä tulisi rakennusluvan yhteydessä vaatia rahallinen vakuus takuuksi purkamis- ja maisemointitöille.

– Tuulivoimaloiden keskimääräisestä käyttöiästä liikkuu erilaisia arvioita. Usein tuulivoimaloiden käyttöiäksi arvioidaan 20–30 vuotta ja mainitaan, että sen jälkeen ne peruskorjataan. Kuitenkin esimerkiksi Oulunsalossa jouduttiin viime vuonna purkamaan vuonna 1999 valmistunut tuulivoimala, ja kaksi voimalaa on rikkoutunut alle 10 vuoden iässä.

– Tuulivoima-alalla vaikuttaa myös yrityksiä, jotka on rekisteröity niin sanottuihin veroparatiiseihin. Mikä takaa sen, että tuulivoimaloiden rakennuttajat ovat aikanaan myös huolehtimassa jälkityöstä?

Maijala muistuttaa, että maa-aineslain 12 §:n mukaan lupaviranomainen voi määrätä, että ennen kuin maa-aineksia aletaan ottaa, niin hakijan on annettava vakuus lupamääräysten noudattamiseksi. ––

– Tuulivoimaloiden osalta on tietysti mahdollista yhteisten sopimusoikeudellisten periaatteiden nojalla jo nyt sopia vakuuksien asettamisesta. Kysyn hallitukselta, tulisiko tästä asiasta säätää erikseen ja vaatia vakuuksia lähtökohtaisesti aina, kun tuulivoimala rakennetaan?

Sodankylä johtavan lääkärin Jukka Mattilan tiedossa ei ole vaaratilanteita, eikä muitakaan isompia ongelmia. Myös palaute on ollut varsin maltillista.

Mattila sanoo hyvin ymmärtävänsä, että tällainen muutos aiheuttaa kovastikin keskustelua erityisesti valmisteluvaiheessa. Sodankylässä muutosta pohdittiin monessa kansalaisfoorumissa. Kunnanvaltuusto päätti, että terveyskeskuksen yöpäivystys siirretään Rovaniemelle 2.6. 2014 lähtien.

– Tottakai tällaisiin ratkaisuihin liittyy aina monenlaisia tuntemuksia ja huolia, Mattila sanoo.

Hänen mukaansa Sodankylässä eletään jatkossakin täysin turvallisesti.

– Meillä on olemassa ensihoitojärjestelmä, joka huolehtii aina ja joka tapauksessa sen kiirreellisen avuntarvitsijan hoitamisesta. Se apu viedään kotiin, eikä sitä tarjota terveyskeskuksessa.

Tilastoja odotetaan

Johtava lääkäri Jukka Mattila odottaa itsekin mielenkiinnolla virallista tilastotietoa siitä, kuinka paljon sodankyläläiset ovat tämän ensimmäisen kuukauden aikana joutuneet turvautumaan Rovaniemen yöpäivystykseen.

– Rovaniemeltä ei ainakaan ole tullut sellaista palautetta, että yöaikaisia terveyskeskustasoisia käyntejä siellä olisi ollut erityisen paljon.

– Varsin rauhallisia ovat olleet nämä meidän omatkin iltapäivystykset. Jo hyvissä ajoin ennen yhdeksää on rauhoittunut, Mattila toteaa.

Jukka Mattila luottaa Sodankylän terveyskeskuksen uuteen yöpäivystysratkaisuun.

– Se on ihan toimiva, kansallisten suositusten ja linjausten mukainen ratkaisu. Ei ole mitään syytä ajatella, että siitä aiheutuisi jotakin vaaraa tai riskiä sodankyläläiselle. Huolissaan ei tarvitse olla.

Ydinsukellusvene K-159 upposi Barentsinmereen kovassa merenkäynnissä elokuun 30. päivänä 2003 Murmanskin lähellä Kuolavuonon suulla, kun sitä oltiin hinaamassa ponttonien varassa romutettavaksi.

Hylkyä on tutkittu viimeksi vuonna 2007 ja silloin siinä ei havaittu vuotoja.

Venäjän ja Norjan tutkijoiden oli määrä kesäkuun lopussa ja heinäkuussa tutkia hylkyä. Viime tingassa matka lykättiin elokuuhun. Norjan säteilyturvakeskuksen NRPA:n mukaan syyksi ilmoitettiin Venäjän tutkimusaluksen Ivan Petrovin tekniset ongelmat.   

Norjan säteilyturvakeskuksen mukaan syytä huoleen mahdollisesta radioaktiivisesta vuodosta tulevaisuudessa on, koska K-159:n kahta reaktoria ei ollut valmisteltu dumpattavaksi mereen ja törmäyksessä merenpohjaan sukellusveneen kuori vaurioitui.

Plutoniumia, cesiumia, strontiumia

Hylky lepää 246 metrin syvyydessä. Norjan säteilyturvakeskuksen NRPA:n mukaan K-159:n moottoreina toimineet kaksi ydinreaktoria oli suljettu vuonna 1989, mutta niissä oli aluksen upotessa jäljellä 800 kiloa käytettyä ydinpolttoainetta.

Säteilyturvakeskuksen STUK:n Pohjois-Suomen johtaja Dina Solatie osallistui hiljattain Murmanskissa valmiusharjoitukseen ja keskusteli norjalaisten kollegoiden kanssa tutkimusmatkasta K-159:n hylylle.

– Heidän tarkoituksensa on mennä hylylle ottamaan sieltä vierestä ympäristönäytteitä, sedimenttinäytteitä, vesinäytteitä, kalanäytteitä ja katsomaan ihan missä kunnossa tämä hylky on ja reaktorit ja kuvaamaan ja katsomaan että siitä ei ole mitään vuotoja tapahtunut. 

STUK:n Dina Solatien mukaan K-159:n käytetty ydinpolttoaine sisältää plutoniumia, cesiumia ja strontiumia. Solatien mukaan niiden vuoto olisi riski ympäristölle.

– Meriympäristölle tietenkin siellä kaloihin voi kertyä radioaktiivisia aineita ja merivirrat sitten kuljettaa näitä aineita ja osa sedimentoituu, mutta mitään säteilyvaaraa kuitenkaan ei ihmisille tai Norjan asukkaille ei tämmöisestä vuodosta olisi.   

Hylyn lähin suurkaupunki on Kuolavuonon perukassa oleva Murmansk. Hylystä on Norjan puolelle 130 kilometriä.

Hylyt pitäisi nostaa

Norjan säteilyturvakeskuksen mukaan K-159 hylky on suurin yksittäinen mahdollisen radioaktiivisen päästön lähde Arktisella merialueella.

Solatien mukaan K-159 ohella vaarallisin on Novaja Zemljan vesillä Karanmeressä oleva ydinsukellusvene K-27 hylky. Alus dumpattiin vain kolmenkymmenen metrin syvyyteen 1980-luvulla. Norjan viranomaisten mielestä Venäjän tulisi nostaa ydinsukellusveneiden hylyt pois vaarantamasta ympäristöä. Myös säteilyturvakeskuksen Dina Solatie pitää nostoa parhaana vaihtoehtona.

Jäämeressä on tuhansia Neuvostoliiton ja Venäjän ydinasehankkeista peräisin olevia jätteitä joka tahallaan upotettuja tai onnettomuuksissa uponneita. Kaikkia niitä ei asiantuntijoiden voida koskaan nostaa pois merestä.

Venäjä sakotti Suomelle annetuista tiedoista

Venäjä alkoi vaikeuttaa tiedonsaantia radioaktiivisista jätteistä viime vuosikymmenen lopulla, kertoo johtaja Dina Solatie säteilyturvakeskuksesta. Ympäristönäytteet alkoivat juuttua Venäjän tulliin eikä niitä saatu Suomeen. Siksi Solatie kävi itse hakemassa näytteet Norjan Kirkkoniemen satamasta sinne poikenneelta Venäjän tutkimusalukselta kesällä 2009.

– Tehtiin sillä tavalla, että tämä venäläisten tutkimusalus pysähtyi Kirkkoniemessä ja me ajoimme Norjaan ja sitä kautta saimme näytteet Suomeen heti. Siitä seurasi sakkoja venäläiselle yhteistyökumppanille.

 Solatien tietojen mukaan sakot olivat tuntuvat eikä Venäjän tutkijoiden keräämiä näytteitä sen jälkeen ole haettu Norjasta.

Jäämeren kala vielä puhdasta

Pohjoisen Jäämeren kaloissa turskassa, seitissä ja lohessa on Solatien mukaan vähän radioaktiivisia aineita. Radioaktiivisuus on peräisin Neuvostoliiton Novaja Zemljalla ilmakehässä 1950- ja -60 luvuilla tekemistä ydinpommien räjäytyksistä.

– Pitoisuudet on todella pieniä. kaloissa on ollut alle yksi becquerelli kilossa esimerkiksi radioaktiivista cesiumia mikä on sata kertaa vähemmän näissä Arktisen meren kaloissa kuin esimerkiksi Itämeren kaloissa.

Itämeren kalojen kuten lohen radioaktiivisia aineita lisäsi Tshernobylin ydinvoimalaonnettomuus vuonna 1986.    

Venäjä pystyttää muistomerkin Novaja Zemljan ydinräjäytysten kunniaksi

Jäämeren radioaktiivisista aikapommeista on kirjoitettu ja pidetty monta kansainvälistä kokousta parin vuosikymmenen ajan. Länsi on antanut Venäjälle paljon rahaa sotkun siivoamiseen laihoin tuloksin. 

Norjalainen uutissivusto BarentsObserver kertoi äsken, kuinka Italian maksama ydinjätteiden kuljettamiseen tarkoitettu uusi laiva Rossita on maannut käyttämättömänä Murmanskin satamassa kaksi vuotta. Norja rahoittaa samalla vanhan venäläisen ydinjätekuljetuslaivan Serebryankan remonttia.     

Syyskuussa Venäjä pystyttää BarentsObserverin mukaan muistomerkin Novaja Zemljan ydinasekokeiden tekijöiden kunniaksi. Neuvostoliitto räjäytti Novaja Zemljalla ilmakehässä ydinpommeja vuosina 1950- ja 60 luvuilla ja maan alla vuoteen 1990 asti.

Yle Lappi pyysi Rovaniemen kaupungin johtoportaan palkkatiedot kaupungilta.

Kaupunginjohtaja Esko Lotvosen kokonaispalkka on odotetusti suurin, 10 539 euroa kuukaudessa.

Lotvosen jälkeen isoin palkkapussi on perusturvapalvelujen ylilääkärillä Markku Oinaalalla, 8359 euroa kuukaudessa ja terveydenhuollon hallinnon ylilääkärillä Miia Palolla, 8012 euroa kuukaudessa.

Apulaiskaupunginjohtaja Matti Ansalan palkka on 7685 euroa ja apulaiskaupunginjohtaja Martti Anttilan 7288 euroa kuukaudessa. Ansala jää eläkkeelle ensi vuonna.

Seuraavaksi eniten pomoportaasta tienaa koulutusjohtaja Leila Alaraudanjoki, jonka kokonaispalkka on 5974 euroa kuukaudessa.

– Alaraudanjoki on esittelijänä kahdessa lautakunnassa ja viidessä aluelautakunnassa, eli hänellä on kuormitusta, kaupunginjohtaja Lotvonen perustelee.

Sivistyspalvelukeskuksen johtajan Antti Lassilan palkka on 5947 euroa ja sosiaalipalvelukeskuksen johtajan Pertti Hemmingin palkka on 5886 euroa. Lotvosen mukaan heillä on suunnilleen yhtä monta alaista, noin tuhat kummallakin.

Pomojen tilalle halvempia asiantuntijoita

Lotvosen mukaan Rovaniemen kaupungin johtajien palkat ovat pieniä verrattuna muihin saman kokoluokan kaupunkeihin kuten Vaasaan, Seinäjokeen ja Kouvolaan. Mistä se johtuu?

– Kai se johtuu kaupungin maksukyvystä, Lotvonen vastaa.

Kaupungin johtoporrasta harvennetaan loppuvuoden aikana, kun neljä johtajaa tai päällikköä jää eläkkeelle eikä heidän tilalleen palkata uusia. He ovat ylilääkäri Markku Oinaala, sosiaalijohtaja Eliisa Lintula ja vammaispalvelujohtaja Sakari Huotari. Neljännen töistä pois jäävän pomon nimeä Lotvonen ei ole paljastanut työsuojelullisista syistä.

Lotvosen mukaan myös jatkossa harkitaan, tarvitaanko nykyisten johtajien tilalle uusia, kun eläkkeelle jääminen tulee ajankohtaiseksi.

– Arvioimme tapauskohtaisesti, tarvitseeko johtajaa vai palkataanko tilalle asiantuntija pienemmällä palkalla. Asiantuntijan palkka on noin tuhat euroa pienempi kuin johtajan, Lotvonen sanoo.

Samalla voidaan jakaa eläkkeelle jääneen johtajan töitä muille työntekijöille.

– Yhdellä ihmisellä ei voi olla jatkossa tuhatta alaista.

Rovaniemen kaupunki on laittamassa hallintonsa remonttiin. Taustalla on viime viikolla kahden professorin julkaisema tutkimusraportti, jonka mukaan kaupungin hallinnossa on parantamisen varaa. Professorit esittelivät myös ehdotuksen kaupungin uudesta hallintomallista.

– Professoreiden mallissa on kaupunginjohtaja ja kaksi muuta ylintä johtajaa. Heidän alapuolellaan on viisi toimialajohtajaa. Ja lisäksi organisaatiossa voisi olla tuotannosta vastaavia johtajia tai päälliköitä, Lotvonen pohtii.

Kaupunki valmistelee organisaatiouudistuksen syksyn aikana ja siitä aiotaan päättää vuoden loppuun mennessä. Uusi organisaatio tulee voimaan ensi vuoden alussa.

Rovaniemen kaupungin johtoportaan palkat suuruusjärjestyksessä:

Palkat ovat kokonaispalkkoja. Tiedot on saatu Rovaniemen kaupungin palvelussuhdepäälliköltä Mauri Mikkolalta. Vertailusta puuttuvat kaupungin omistamien osakeyhtiöiden johtajien palkat, joita Mikkola ei luovuttanut vedoten siihen, etteivät ne ole samalla tavalla julkisia kuin kaupungin tai kaupungin omistamien liikelaitosten johtajien palkat.

(* = mukana ns. Lappia-talo -lisä.

(** = osa-aikainen työ.

Sallan kunnanjohtajaksi hakee yhteensä 17 henkilöä. Eilen päättyneellä, jatketulla hakukierroksella tuli yksitoista uutta hakijaa. Ensimmäisessä haussa hakijoita oli kuusi kappaletta.

Lapin Kansan mukaan kunnanhallitus päättää torstaina, ketkä hakijoista kutsutaan haastatteluun. Haastattelut käydään elokuussa, ja päätös uudesta kunnanjohtajasta tehdään elokuun lopulla tai syyskuun alussa.

Hakupapereita on lähetetty tasaisesti eri puolilta Suomea.

Sallan kunnanjohtajaksi hakivat maatalous- ja metsätieteen tohtori, diplomi-insinööri Jalo Aminoff Karjalohjalta,  yhteiskuntatieteiden maisteri Tuomi-Tuulia Ervasti Rovaniemeltä, diplomi-insinööri Martti Kerkelä Lappeenrannasta, kauppatieteiden maisteri Janne Koskinen Tuuloksesta, hallintotieteiden maisteri Antti Määttä Kolarista, oikeustieteen kandidaatti Erkki Parkkinen Pelkosenniemeltä ja eläinlääketieteen lisensiaatti Henri Pätsi Posiolta.

Paikkaa hakivat myös tradenomi ja restonomi Marko Hoikkaniemi Haukiputaalta, kauppatieteiden maisteri Pasi Mäkinen Tampereelta, konetekniikan diplomi-insinööri Jarmo Saariniemi Keminmaasta ja diplomi-insinööri Matti Turtinen Oulusta.

Ensimmäisellä kierroksella virkaa hakivat kauppatieteiden maisteri Kati Hietaniemi Oulusta, kauppatieteiden maisteri Raimo Laaksonen Turusta, yleisesikuntaupseeri ja strategian maisteri Ilkka Peura Kauhavalta, yhteiskuntatieteiden lisensiaatti Harri Saarimaa Sallasta, yhteiskuntatieteiden maisteri Jarkko Seppälä Vaasasta sekä metsänhoitaja Jussi Tuovinen Kuopiosta.

Ylläksellä kiistellään kesälläkin valkoisena hohtavista rinteistä. Rinteet ovat valkoisia, koska niitä on tasattu maansiirtokoneilla niin, että tummien, jäkäläpintaisten kivien alta ovat paljastuneet vaaleat kvartsiittikivet.

– Kesämatkailua on vaikea kehittää, kun rinteet ovat tuollaisessa kunnossa. Jopa Hannukaisen kaivoksen avaamista Ylläksen lähelle on perusteltu sillä, etteivät rinteetkään ole enää luonnollisia, matkailuyrittäjä Mauri Kuru sanoo Helsingin Sanomille.

– Ympäristö on kuin keskeneräinen rakennustyömaa. Maisemointi on jätetty lähes tyystin tekemättä. Ajatellaan, ettei kukaan käy täällä katsomassa. Odotellaan, että lumi peittää töryt taas syksyllä, mökkiyrittäjä Juha Kaulanen sanoo.

Yrittäjät vaativat hissiyhtiötä maisemoimaan rinteitä. Rinnekeskus Ylläs-Ski Oy:n omistaja Pertti Yliniemi ei kuitenkaan innostu maisemoinnista.

Yliniemi pitää maisemointia liian työläänä ja arvelee, että Ylläksen kesämatkailijoita kiinnostaa enemmän luonnossa liikkuminen ja kalastus kuin rinteillä käyskentely.

Rovaniemellä Alakorkalon jäteasema on suljettu tiistaina koko päivän ajoneuvovaa'an huollon vuoksi. Alakorkalon jäteasemalle toimitettavia jätteitä ei siis oteta vastaan.

Jäteasemalla ei poikkeuksellisesti ole myöskään mullanmyyntiä.

Loppuviikon Alakorkalon jäteasema on avoinna normaalisti klo 7-17. Kuusiselän kaatopaikka on avoinna normaalisti klo 7-15.

Kemijärvellä on anastettu perämoottori. Se varastettiin Lehtolan kalasatamassa säilytyksessä olleesta veneestä.

Perämoottori on Yamaha-merkkinen ja teholtaan 8-hevosvoimainen. Poliisin mukaan anastusrikos on tapahtunut viikon sisällä.

Posiolla on meneillään poliisioperaatio. Poliisi epäilee noin 70-vuotiaan miehen joutuneen väkivaltarikoksen kohteeksi Posiolla.

Poliisi ei voi tällä hetkellä kertoa tapauksesta enempää. Sivulliset eivät ole vaarassa tapaukseen liittyen.

– Emme voi nyt kertoa enempää poliisin työskentelyä vaarantamatta, Kelloniemi sanoo.

Asiasta kertoi ensimmäisenä Iltalehti.

Iltalehden mukaan paikalla on useita poliisiautoja, ambulansseja ja paloautoja.

Poliisi tiedottaa lisää, kun se on poliisin toimintaa vaarantamatta mahdollista.

Noin 70-vuotias paikkakuntalainen mies joutui väkivaltarikoksen uhriksi Posiolla. Hänet on kuljetettu helikopterilla hoidettavaksi Oulun yliopistolliseen sairaalaan.

Sivulliset eivät olleet missään vaiheessa vaarassa tapahtumaan liittyen.

Heinäkuun alussa astui voimaan uusi katsastuslaki, joka lieventää muun muassa alan tiukkoja riippumattomuusvaatimuksia. Tätä nykyä katsastuksen ja auton huollon voi saada saman katon alta. Lisäksi uusi laki mahdollistaa toimilupien myöntämisen erikseen kevyen ja raskaan kaluston katsastuksille. Aiemmin vaadittiin valmiudet molempien ajoneuvojen katsastamiseen. Jatkossa katsastuksen jälkitarkastuksen voi suorittaa millä asemalla tahansa.

Ensimmäiset uuden katastustoimilupalain mukaiset paikat ovat aloittaneet toimintansa Urjalassa ja Helsingissä. Heinäkuun ensimmäisellä viikolla uuden toimiluvan saavat myös asemat Hämeenlinnassa, Lahdessa ja Mikkelissä. Muutama uusi yrittäjä on hakenut lupaa, mutta suurin osa lupahakemuksista on vanhoilta katsastusasemayrittäjiltä.

Liikenteen turvallisuusvirasto Trafissa käsitellään parhaillaan uusia toimilupia esimerkiksi Vaalassa, Rovaniemellä, Mikkelissä, Taskilassa, Lappeenrannassa, Oulussa, Pukkilassa, Joutsassa, Joensuussa ja Pellossa sijaitseville katsastamoille. Näistäkin suurin osa on vanhoilta yrittäjiltä.

– Vireillä olevat lupahakemukset tullaan todennäköisesti hyväksymään. Ne yritykset, jotka ovat ryhtyneet hakuprosessiin, ovat ottaneet selvää uusista lupavaatimuksista, Trafin osastonjohtaja Janne Huhtamäki sanoo.

Uuden lain avulla pyritään katkaisemaan katsastushintojen nousu. Samalla helpotetaan alalle tuloa. Nyt voimaan tullut laki kiinnittää huomiota myös katsastuksen laatuun. Uusissa toimiluvissa katsastusasemat velvoitetaan noudattamaan jatkuvan parantamisen ideologiaa, joka on sidottu ISO-standardeihin.

Uuden lain parannukset ovat ristiriitaiset

Katsastusyrittäjän mielestä lakiuudistus on kaksipiippuinen juttu, eikä välttämättä toimi tarkoitetulla tavalla.

– Monet uudistuksen puolesta puhuvat argumentit eivät enää toimi. Hintojen nousu on jo 2-3 vuotta sitten lähtenyt laskuun. Myös sertifioitu laatujärjestelmävaatimus on iso työponnistus ja kohtalainen rahallinen kustannus, jolloin alalle tulo on vaikeampaa, kertoo Konetien katsastus -ketjuun kuuluvan Vaalan katsastuksen yrittäjä Sampo Saukkoriipi.

Vaalan katsastus on hakenut uuden lain mukaista toimilupaa ensimmäisenä Kainuussa. Yritys on toiminut Vaalan Puusepäntiellä Konetien katsastuksen sivutoimipaikkana. Nyt Vaalan katsastuksesta tulee oma asemansa.

– Toiminta ei käytännössä tule muuttumaan. Meillä ei ole haluja tai mahdollisuutta korjata autoja saman katon alla, sanoo Konetien katsatuksen yrittäjä Sampo Saukkoriipi.

Mikäli uutta toimilupaa ei olisi haettu, Vaalan katsastuksen toiminta olisi pitänyt lopettaa puolen vuoden sisällä.

Lapin Urheiluopistolla on käynnissä hiihtoleiri 12-16-vuotiaille hiihtäjille. Tulevien tähtihiihtäjien harjoitusta on kirittämässä ammattivalmentajien lisäksi myös joukko nykyisiä hiihtotähtiä, esimerkiksi Aino-Kaisa Saarinen.

– Nuorten ja lasten kanssa on mukavaa, kun niistä saa itsekin virtaa. Totta kai Rovaniemellä on hyvät olosuhteet käydä meikäläisen itsekin treenaamassa, kun rullamaastoa ja mäkeä löytyy.

Nuorten XcChallenge-harjoitusleirillä on mukana kovia hiihtäjälupauksia, mutta kova on ohjelmakin: juoksua ja juoksutekniikkaa, lihaskestävyysharjoituksia ja tietenkin hiihdon lajitekniikkaa rullasuksilla.

Mukana harjoittelemassa on muiden muassa kouvolalainen Oona Sydänmaa.

– Täällä on tosi hyvät maastot, hyvää valmennusta ja hyvää treeniseuraa. Kuuluisat valmentajat ei vaikuttanut siihen, että halusin tulla tänne, mutta se on plussaa.

Kemijärven vesihyppyrimäenkin suunnitellut arkkitehti Hannu Kangas katsasti Pöyliövaaran hyppyrimäen tiistaina. Hänen mielestään mäki on varsin helposti muutettavissa freestylehyppyriksi.

– Hyppyrin nokka käännetään ylöspäin osoittavaksi ja alastuloa vähän muovataan, niin siinä se on. Se onnistuu ihan maansiirtotöillä: parisataa kuutiota kun liikautetaan, hän sanoo.

– Hyvä freestylemäki siitä tuleekin. Ylämäki antaa hyvät vauhdit.

Kangas on oululainen, mutta viihtyy kasvumaisemissaan Kemijärvellä. Hän on innokas freestylemies.

Keinonurmea ja katsomo

Pöyliövaaran pieni hyppyrimäki rakennettiin joitakin vuosia sitten siinä toivossa, että mäkiurheilu olisi virinnyt uudelleen Kemijärvellä. Mutta eipä vain virinnyt ja mäki on ollut täysin jouten.

Tänä kesänä Kemijärven vesihyppyrimäen ympäristöä parannellaan ja maisemoidaan.

Kaupunginvaltuutettu Pertti Poropudas sanoo, että jo ihan näinä päivinä alueelle siirretään keinonurmea, joka on ollut käytössä keskusurheilukentällä. Kentän nurmi uusittiin. Poropudas on toiminut hankkeessa puhemiehenä kaupungin tekniseen virastoon päin.

Myös vesihyppyrimäen katsomosta on puhuttu.

Komeita hyppyjä komeissa maisemissa

Kemijärven vesihyppyrimäki otettiin käyttöön viime kesänä. Ski Sport Finlandin toimitusjohtaja Marko Mustonen kehuu mäkeä Suomen nykyaikaisimmaksi. Vastaavia on kaksi muuta: Nurmeksessa ja Jyväskylässä.

Kemijärvellä tehdään komeita hyppyjä komeissa maisemissa. Mäki sijaitsee Pöyliöjärven rannalla Hietaniemessä, aivan kaupungin keskustassa. Vieressä on kaupungin uimaranta.

Mustosen mukaan Kemijärven vesimäen profiili vastaa parhaiten freestylelajien tarpeita. Mäessä päästään lähelle talvisia suorituksia, alastuloa lukuunottamatta.

– Mahtava paikka, ihailee slopestylen nuorten maailmanmestari Joona Kangas. Mestaruuden hän nappasi Italiassa viime keväänä.

Maanjoukkueen leirillä ovat hyppäämässä myös Otso Räisänen, Miika Virkki ja Anttu Oikkonen.

Kesätreenit kovassa vauhdissa

Marko Mustonen sanoo, että Suomen alppinisteillä ja freestylehiihtäjillä kesätreenit ovat kovassa vauhdissa. Mustonen odottaa hyvää talvea, mutta ei toistaiseksi lähde sitä isommin ennustelemaan.

Kemijärveltä lähtöjään oleva Mustonen seuraa freestylehiihtäjien leireilyä, mutta samalla myös lomailee kotiseudullaan. Melkein kotiseudullaan on myös maajoukkeen valmentaja Tomi Uuniemi. Hän on lähtöjään Pelkosenniemeltä.

– Kyllä poikien hypyt jo hyvältä näyttävät. Mutta onhan tässä vielä aikaa niitä hioa ennen talven tuloa, hän kommentoi.

Lumille freestylehiihtäjät rientävät jo syyskuun alussa.

Lapin poliisilaitoksen rikosylikomisario Jukka Haataja on vahvistanut esitutkinnan käynnistämisen Suomen Kuvalehdelle.

Poliisille jätettiin 16. heinäkuuta tutkintapyyntö Kittilän kunnanhallituksen toimista Suomen Kuvalehden jutun perusteella. Poliisia pyydetään selvittämään, onko Kittilän kunnanhallitus rikonut lakia.

Lapin poliisilaitos ei anna tutkintapyynnön tekijän nimeä juilkisuuteen.

– Poliisi on ottanut vastaan ilmoituksen, joka koskee Kittilän kuntaa. Nyt selvitetään, ketkä ovat syyllistyneet mahdoliseen rikokseen ja mistä rikoksesta on kysymys, Haataja toteaa Suomen Kuvalehdelle.

Kunnan ja hissiyhtiön yumpärillä on kuohunut viime syksystä lähtien. Edellinen tutkintapyyntö koski kunnan hissiyhtiön hissihankintaan liittyviä kuvioita.

Linkki Suomen Kuvalehden juttuun

Hillan osto ja myynti olisivat normaalioloissa alkaneet tällä viikolla Ranuan torilla, Ranualta kerrotaan.

Yli 50 vuotta hillaa ostaneen ja myyneen Taisto Illikaisen mukaan tilanne näyttää pahalta, eikä tietoa ole, tuleeko hillaa lainkaan.

Juhannusviikon pakkasyöt näyttäisivät koituneen sadon kannalta jopa kohtalokkaammiksi kuin osattiin odottaa.

 Taisto Illikainen ei osaa arvioida ollenkaan, milloin pääsee Ranuan torille kauppaa tekemään.

– Pahalta näyttää, en tiedä tuleeko hillaa ollenkaan. Normaalisti puhelin soi näihin aikoihin koko ajan, muttei tänä kesänä, kertoo Illikainen.

Korpihillaa saattaa löytyä

Illikaisen mukaan hillaa saattaa vielä heinäkuun loppupuolella löytyä korpialueilta, mutta sato jäänee huonoksi.

Elokuun alussa alkavat Ranuan Hillamarkkinat siintävät jo Illikaisen silmissä.

– Huonoja vuosia on ollut ennenkin, mutta Hillamarkkinoille on aina saatu marjaa. Täytyy elää siinä toivossa, että sitä sen verran tänäkin vuonna löytyy, hän tuumii.